Kirjoitin aina miäs miehen sijaan. Lisäksi veljeni on Max, mutta hän kutsui itseään massi niin mä kutsuin häntä Matti. Niin että Matti oli yksi ensimmäisiä sanoja joita opin emmekä oikeasti tunteneet ketään Mattia.
Sit tietty tää klassikko, venäjäläinen. Vaikeuksia puheessa tuotti verbit muodossa juoksisin, vielä näin kolmekymppisenä pistän liian monta si-tavua ja sanon juoksisisisin ja joskus pistän niitä niin monta että kaikki luulee kyseessä olevan vitsi vaikka se on oikeasti mulle vaikea hahmottaa monta on.
Yhdyssanat on toinen ja pitkiä yhdyssanoja mun on tosi vaikea lukea. Auringonnousu sanaa kerran luin viisi minuuttia edes takas yrittäen ymmärtää mikä sana kyseessä. Katkaisin aina sanat väärästä kohtaa kuten aurin gonno usu.