PinkkiHuppari
Yliajattelija
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 537
- Reaktioarvo
- 510
Tän olis voinut varmaan laittaa "ihastuminen" kategoriaan, mutta mietin tässä myös sitä, että voiko tolla unella olla joku merkitys, niin menkööt nyt sit tänne, kun ehdin jo laittaa. ':D
Oon saattanut aiemminkin tänne tai luultavasti Demiin kirjottaa tästä ihastuksesta. Hän on siis mun ensimmäinen ihastus ikinä. Meidän vanhemmat oli kavereita, kun oltiin alle vuoden ikäisiä ja noin kaks vuotiaiks asti nähtiin usein. Muutamia kertoja nähtiin aina siihen asti kunnes menin päiväkotiin.
Kun menin yläasteelle näin hänet taas ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, koska päädyttiin samalle luokalle. En tunnistanut häntä ekana päivänä, mutta silti jotenkin tunnistin, vaikka en osannutkaan yhdistää siihen mun lapsuuden ihastukseen. Mun äiti tunnisti hänet kuvasta ja nimestä, joten sain sitä kautta tietää hänen olevan sama tyyppi. Olin koko yläasteen ihastunut häneen jollain tasolla.
Nyt 1.5 vuoden jälkeen näin hänet taas. Olin siis puoli vuotta lukiossa ja puoli vuotta opiskelematta ja nyt olen samassa amiksessa hänen kanssa. Nähtiin käytävällä vaan ohimennen, mutta silti mulla on taas ajatukset sekasin. Viime yönä näin hämmentävän unen hänestä.
Mun pikkusisko on ollut tän henkilön kanssa samoissa bileissä ja tässä unessakin he olivat jonkun sortin bileissä. Unessa mä eksyin jossakin vieraassa kaupungissa ja päädyin sitten lopulta jonkun talon pihaan jossa oli bileet. Mun sisko oli jonkun jengin kanssa pihalla varastamassa pyöriä ja kun huomasin sen huusin niille, että jos ne ei nyt lopeta, niin soitan poliisit. Osa lähti pois, mutta suurin osa jatkoi pyörien lukkojen rikkomista. Sitten siihen mun viereen ajoi jollakin rumalla polkupyörän ja mopon sekotuksella tää mun ihastus ja kysyin häneltä onko se hänen oma pyörä. En muista vastasko se, mutta lähti kuitenkin liikkeelle ja mä lähdin juokseen perään (en tiiä miks). Pysähdyttiin jonkun metsän lähellä olevan talon pihaan. Hän nousi pois sen pyörän selästä ja katsottiin siinä toisiamme hetki ja sitten halattiin. Se hali muuten tuntu kivalta, koska halaan ketään oikeessa elämässä niin harvoin, että se tuntu jotenkin merkityksellisemmältä tai jotain sellasta. No, jossain kohtaa sitten mulle tuli sellanen tunne, että en enää halaakkaan sitä mun ihastusta ja kun nostin mun katseen ylös, huomasin, että sillä oli jonkun toisen kasvot ja ilmeisesti jonkun tosi vastenmielisen ihmisen kasvot, koska järkytyin ja lähdin juoksemaan sinne metsään ja tää tyyppi lähti perään. Tässä kohtaa muistaakseni myös tajusin, että nyt muuten saattaa olla niin, että tää onkin unta ja meni hetki ennen kun heräsin.
Tänään, kun mietin kaikkee tätä tarkemmin tulin myös ajatelleeksi sitä, että miks edes oon ihastunut häneen tai miks koskaan edes alunperin ihastuin. Hän ei ulkonäöllisesti oo mitenkään sellainen, että ihastuisin siihen. Luonteestakaan en paljoakaan tiedä, joten en usko, että sekään sai mua ihastumaan. En tiedä hänestä kovin paljoa, koska ei olla ikinä kunnolla puhuttu toisillemme. En siis tiedä mikä mut sai ihastumaan häneen. En oo koskaan aiemmin tykännyt kenestäkään samalla tavalla ja muutenkin inhoan ihastumista, koska oon aika huonossa tilanteessa itteni kanssa, en uskalla ikinä puhua kenellekään ja en olis edes valmis mihinkään suhteeseen, en varmasti vielä pitkään aikaan.
Oon saattanut aiemminkin tänne tai luultavasti Demiin kirjottaa tästä ihastuksesta. Hän on siis mun ensimmäinen ihastus ikinä. Meidän vanhemmat oli kavereita, kun oltiin alle vuoden ikäisiä ja noin kaks vuotiaiks asti nähtiin usein. Muutamia kertoja nähtiin aina siihen asti kunnes menin päiväkotiin.
Kun menin yläasteelle näin hänet taas ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, koska päädyttiin samalle luokalle. En tunnistanut häntä ekana päivänä, mutta silti jotenkin tunnistin, vaikka en osannutkaan yhdistää siihen mun lapsuuden ihastukseen. Mun äiti tunnisti hänet kuvasta ja nimestä, joten sain sitä kautta tietää hänen olevan sama tyyppi. Olin koko yläasteen ihastunut häneen jollain tasolla.
Nyt 1.5 vuoden jälkeen näin hänet taas. Olin siis puoli vuotta lukiossa ja puoli vuotta opiskelematta ja nyt olen samassa amiksessa hänen kanssa. Nähtiin käytävällä vaan ohimennen, mutta silti mulla on taas ajatukset sekasin. Viime yönä näin hämmentävän unen hänestä.
Mun pikkusisko on ollut tän henkilön kanssa samoissa bileissä ja tässä unessakin he olivat jonkun sortin bileissä. Unessa mä eksyin jossakin vieraassa kaupungissa ja päädyin sitten lopulta jonkun talon pihaan jossa oli bileet. Mun sisko oli jonkun jengin kanssa pihalla varastamassa pyöriä ja kun huomasin sen huusin niille, että jos ne ei nyt lopeta, niin soitan poliisit. Osa lähti pois, mutta suurin osa jatkoi pyörien lukkojen rikkomista. Sitten siihen mun viereen ajoi jollakin rumalla polkupyörän ja mopon sekotuksella tää mun ihastus ja kysyin häneltä onko se hänen oma pyörä. En muista vastasko se, mutta lähti kuitenkin liikkeelle ja mä lähdin juokseen perään (en tiiä miks). Pysähdyttiin jonkun metsän lähellä olevan talon pihaan. Hän nousi pois sen pyörän selästä ja katsottiin siinä toisiamme hetki ja sitten halattiin. Se hali muuten tuntu kivalta, koska halaan ketään oikeessa elämässä niin harvoin, että se tuntu jotenkin merkityksellisemmältä tai jotain sellasta. No, jossain kohtaa sitten mulle tuli sellanen tunne, että en enää halaakkaan sitä mun ihastusta ja kun nostin mun katseen ylös, huomasin, että sillä oli jonkun toisen kasvot ja ilmeisesti jonkun tosi vastenmielisen ihmisen kasvot, koska järkytyin ja lähdin juoksemaan sinne metsään ja tää tyyppi lähti perään. Tässä kohtaa muistaakseni myös tajusin, että nyt muuten saattaa olla niin, että tää onkin unta ja meni hetki ennen kun heräsin.
Tänään, kun mietin kaikkee tätä tarkemmin tulin myös ajatelleeksi sitä, että miks edes oon ihastunut häneen tai miks koskaan edes alunperin ihastuin. Hän ei ulkonäöllisesti oo mitenkään sellainen, että ihastuisin siihen. Luonteestakaan en paljoakaan tiedä, joten en usko, että sekään sai mua ihastumaan. En tiedä hänestä kovin paljoa, koska ei olla ikinä kunnolla puhuttu toisillemme. En siis tiedä mikä mut sai ihastumaan häneen. En oo koskaan aiemmin tykännyt kenestäkään samalla tavalla ja muutenkin inhoan ihastumista, koska oon aika huonossa tilanteessa itteni kanssa, en uskalla ikinä puhua kenellekään ja en olis edes valmis mihinkään suhteeseen, en varmasti vielä pitkään aikaan.
