Hakutulokset

ostin just joulukuussa uuden ihan vain koska vitutti se edellinen niin hirveästi. kamera oli niin huono etten ottanut kuvia enää ollenkaan, vaikka ennen rakastin varsinkin luontokuvaamista. akku oli koko ajan lopussa, sai ladata 2-3 kertaa joka päivä. tuhosi kuvia omin päin, koko ajan jumissa...

joo joskus penskana kun ostin animefanikamaa huuto.netistä :D muutaman viikon viikkorahat meni. enpä tajunnut edes ilmoittaa mihinkään.

ei korkeakouluissa ainakaan numeroilla mitata sitä miten hyvä sun työsi on, vaan miten hyvin olet saavuttanut kurssin osaamistavoitteet. näitä varmaan mitataan taiteen kentälläkin: vaikka sun työsi olisi miten hieno, niin jos se on tehty väärällä tekniikalla tai perspektiivit päin helvettiä...

odotin että viime vuosi olisi ollut mun elämäni parhaita koska sinne oli suunniteltu niin paljon kaikkea. melkein kaikki rentouttava peruuntui ja jäljelle jääneet muutokset veivätkin mut uupumuksen partaalle. kesäkuussa alkoi jo näkyä merkkejä, ja joulukuun alussa olin jo niin väsynyt etten...

ainakin omalla kohdallani oon kokenut että tanssiminen auttaa olemaan tietoinen oman kehon toiminnasta, mitä tuntuu missäkin kohtaa ja mitä lihakset tekevät milloinkin. ei dissosioidessa aina ole kovinkaan tietoinen näistä asioista.

kyllä niihin rutiineihinkin saa mieltä lisäämällä päiviinsä asioita joista saa hyvää mieltä. työpaikkaa nyt ei varmaan voi vaihtaa, mutta vapaa-aikaasi sä kyllä voit vaikuttaa. jos sarjojen katsominen kyllästyttää, niin ala sen sijaan puuhailla jotain mikä sua voisi kiinnostaa. lue, laula, hanki...

ihan vaan kannattaa pyytää ihmisiä sun kanssa johonkin. kahville, kaljalle, shoppailemaan, leffaan, mitä sitten tykkäisitkään tehdä. harva kieltäytyy suorasta kutsusta. jos jännittää olla kahden kesken, niin kannattaa miettiä etukäteen vaikkapa kysymyksiä tai puheenaiheita, mitä voi esittää...

oon viimeiset vuodet lähinnä vain stressannut ja ahtanut kalenterini niiiin täyteen kaikkea kuin mahdollista D: saan varmaan sydärin jos en hidasta. eli ensi vuosi: mahdollisimman paljon omaa aikaa ja sohvalla makoilua! aloitan tämän makaamalla sohvalla koko vuodenvaihteen. yksin.

kuulostaa ihan multa nuorempana ja nyt lähempänä kolmeakymppiä haluan ehdottomasti lapsia. samaten kuin kaikki niin paljon lapsia inhonneet kaverini. yhdellä on jo kaksi. ja ennemmin sitä varmaan hankkii ne lapset sitten kun on työ tiedossa, asuu vähän itsemurhayksiötä isommassa asunnossa ja...

oon ollut nyt jo pari päivää mun vanhemmilla. ollaan vain syöty, pelattu ja katsottu elokuvia. tänään näen muita sukulaisia, tätejä ja serkkuja.

en mä ainakaan ajattele noin. sain mun sisaruksilta vain kahdelta lahjan eikä viime vuonna ostettu miehenkään kanssa toisillemme mitään. mulla on ollut tosi ihana joulu, kun on saanut viettää aikaa muiden kanssa ilman mitään kiirettä ja vaan olla. mulla tosin tää ajatusmuutos on tapahtunut...

annoin avokille yhden kirjan ja isälle itse tekemäni lapaset. toivoin lahjaks talvikenkiä ja suklaata, sain kummatkin. lisäksi sain essun, patalaput, pari tyynyliinaa, kasvorasvan, teetä, lapaset, villasukat, värikyniä ja paperia sekä vähän rahaa.

voi voi :/

mä muistan kanssa kun katsoin sinisterin. demissä oli monta keskustelua miten se on hirvein kauhuleffa koskaan. mä odotin ja odotin että milloin tässä tulee se pelottava kohta ja sitten alkoikin jo lopputekstit :D ihan lälly.

jos nyt oikein ymmärsin niin jäsenyys on ehtona mm. alennukselle opiskelijaravintoloissa. muuten tuskin ottaisinkaan sitä.

rakastan kauhuleffoja ja -sarjoja, harva edes on pelottava millään tapaa, mutta kaunat on kyllä poikkeus.

mulla alkaa nyt joulun jälkeen ammattikorkeakoulu. sieltä tuli hirveästi kaiken maailman ennakkotehtäviä, joita oon tehnyt samalla kuin yliopiston kurssitehtäviäkin D: parisuhteessa menee huonosti ja oon miettinyt viimeisen kuukauden että pitäiskö erota ja alkaa etsiä omaa asuntoa. rahaa on...

kysyin tänään hänen mielipidettään siitä, näyttääkö napalävistykseni hieman tulehtuneelta. ei hän tiedä, kun ei lävistykset olleet mikään juttu hänen nuoruudessaan. tyydyin katsomaan hitaasti hänen kasvojaan, joissa on sekä kulmalävistys että microdermal, ja toteamaan "aha, okei".

stressannut ja itkenyt

en olis ees huomannut jos en olis nähnyt tätä keskustelua viimeksi kommentoiduissa :D