Hakutulokset

Häiritsee kun en itse saa päättää, tai siis saanut päättää sukupuoltani. Nyt mun pitää vaan elää kurjuudessa.

Tää on erittäin hyvä vaikka mulla nyt onkin täysin eri tilanne. Ärsyttää kun tilanne on niin sama mutta ihan täysin eri.

Lol I would die lmao pelkkä peiliin katsominen saa aikaan sellaisen eksistentiaalisen kriisin että toivon etten olisi olemassa

Kannattaa muistaa, ettei sukupuolidysforia kuulu ihmisen normaaliin tunneskaalaan "lievänäkään". Se kuluttaa, syö sisältä ja vie voimia normaalilta elämältä. Kaikille, varsinkin nuorille, suosittelen lämpimästi hoitoihin hakeutumista. Älkää kärsikö turhaan. Niin. Eli silleen.......... Niiku et...

En oo ikinä saanu apua dysforiaan niin ois varmaan jo korkee aika

En koskaan voi elää naisena, tuun kuolemaan varmaan muutaman vuoden sisällä jos en saa apua, edes minimaalista jotain keskusteluavun tyyppistä dysforiaan.

Alan itkeä kun vaan mietinkin seksiä, naisena. Tai ei tarvitse edes silleen miettiä kun vaan luin jotain että "i liked having sex with men, as a woman" niin mulla lähti niin hirvee oksetus päälle ja meinasin alkaa itkeä, aloin jopa hiljaa olla silleen "ei, ei, ei, ei ei ei ei 😭"

Im so So So So miserable

Literally everything else is shit i hate to look in the mirror mut silti mun pitää aina check

Tai oikeestaan 2016 ja 2017 se näyttää naiselta ja muissa kuvissa mieheltä, mun mielestä

https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fi.redd.it%2F59urlatb5ji31.jpg&tbnid=Ii96fRJS_-O04M&vet=1&imgrefurl=https%3A%2F%2Fwww.reddit.com%2Fr%2Ftranstimelines%2Fcomments%2Fcv4m6s%2F6_year_ftm_timeline_3_years_on_t%2F&docid=g7t45k3wZVzS8M&w=1770&h=1677&source=sh%2Fx%2Fim%2Fm5%2F2&kgs=5579...

Eli mul on periaatteessa ftm kokemus joka ei kuitenkaan oo varsinainen ftm identiteetti

Everything else is shit

Ainut asia mistä tykkään peilissä on mun belly hair

Nyt pitää kuunnella yksi biisi

Ei yhtään dysforiaa vaan ihan jees se oli

Siis se kun piti uimahallissa valita pukkari niin kun menin naisten puolelle se tuntui ehkä oudolta, mutta varsinaista, ainakaan millään lailla voimakasta, dysforiaa en todellakaan tuntenut. Ihan ikävöin sitä aikaa kun oli niin helppoa tässä asiassa.

Vaikka yläasteella oli ohimeneviä epätodellisuuden/hämmennyksen tunteita ja sellasia hetkiä mutta en tunnista yhtään DYSFORIAA siltä ajalta.

En ikinä ajatellut että mulle voisi tulla näin iso ongelma sukupuolesta. En ikinä olisi uskonut.

Se on kanssa hauska että tää ehkä pahentui näiden huonojen seksuaalisten kokemusten myötä, mutta siitä se ei ALKANUT. joten se ei ollut aiheuttaja