Hakutulokset

Vaikee kysymys, koska mulla ei oo mitään yhtä ja tiettyä puoluetta sillä jokaisessa on jotain. Ja teen siksi aina vaalikoneen. Mut voisin sanoo karkeasti että SDP on mulle lähin puolue nykyää, jo siksi kun saan monesti vaalikoneesta jonkun demarin ja myöskin ihan arvojen takia.

Määki olin sillee et ”mitä ihmettä” ku psykiatri sano sen nimen :D

Masennukseen ja ahdistukseen, essitaloja.

Vähän jännittää niiden aloitus, ku pelkään et se pahentaa oireita.

Mistä tää tunne tuli? Varmaan siitä ku tein pitkästä aikaa oikeesti hyvänkuuloista musaa, kunnon psyykkisen parantumisen sessio se. Vaik oikeesti on paskoja asioita ja huolia nyt pinnalla, niin en anna niiden nyt vaikuttaa. Mut tämmonen ihana optimistisuus tapahtuu aina ennen kuin tulee taas...

”Hyvä perse!” ja ”hyvin keikkuu!” Huusi toinen niistä. Ja mietin et olikohan aprillipila. En tiiä miten se asia pitäis ottaa.

Pitii miittii miti niissi likii ji ipitilli ii-kiilti

Juu siis se ei saa keltää muuta lainattua ja sillä ei oo yhtään rahaa tilillä ikinä ymmärrettävien syiden takia. Mut ei mun tehtävä oo sitä elättää. Mä rakastan sitä. Hän on yksinäinen ja masentunut, melkein kuin mä. Meistä on tuntunut molemmista että tässä on jotain oikeaa. Ollaan molemmat...

Niin mäkin ennen ajattelin… Kunnes kaverit sitte alko vittuilemaan, ei siis mulle vaan toiselle kaverille asiasta.

Mutta sitten kun oon himassa, ei sielläkään oo hyvä olla. Kai mun pitäis mennä ulos mut sieltäkin haluun himaan. Haluun johonkin jossa ois hyvä olla.

Olen avun piirissä kyllä jo. Mutta viimeisen viikon aikana: -Ahdistaa ihan joka päivä ja koko ajan -Nälkä tulee jo tunnin päästä syömisestä (en jaksa kokata monipuolisesti) -Olen alakuloinen ja en saa tyydytystä juuri mistään -Olen kärttyinen muille -Päätä särkee -Väsyttää -Olen hidas...

Ehkä tätä tunnetta boostas se, kun tää sama frendi kerto mulle viimeviikolla, että tää opettaja oli ikävöinyt mua ku olin poissa sillo (sinne tunnille vain idiootti, Minkelii pidä järkesi NYT). Damn musta tuntuu hirveeltä tavallaan tää. Menee raiteiltaan aihe, mutta oonkohan jotenkin...

Damn tää ei oo hyvä juttu ei ja tästä jutusta tekee pahempaa sekin kun vieläpä mun ystävä ilmeisesti on ihastunu siihen kans… No, ainakin voidaan yhdessä olla ihastuneita siihen ja hihitellä tunnilla ku pikkutytöt. Oon aina pitäny sitä tosi charmikkaana ja ainoastaan ihastellu häntä tunnilla...

Ite varmaan olisin pähkinäsuklaa. Sopivasti pureskeltava mut lempeä.

En minäkään saa kovin paljon aikaan. Ainakin kouluhommat jää puolitiehen mut se on motivaatiokysymys.

Ois jees niin aivot lämpeis päikkäreillekin.

Että semmosta. Ois niin paljon vaihtoehtojakin että.

Tämä. Mut se harmittaa ku mul on monesti niin paljon energiaa etten voi nukkua. Mut viimeviikolla nukuin yhet päikkärit ja totesin tämän.