Koska se olo oli oikeesti todella paha. Voi johtuu periaatteessa siitäkin koska se fyysinen olo oli siis. Kun mä koko ajan olin silleen polvet pettää, kädet pettää (se lautanen tms), herään 5 tunnin jälkeen ja ajattelen ensimmäisenä hoonia, ja samantien se vitun hirveä ahdistus, siis mul ei oo tietookaan mitä helvettiä se oikein teki että sain noin järkyttävät oireet. Mä en oo IKINÄ ollu noin pahasti uneton ja syömätön kenenkään takia. Eunkwang ja hoi, kyllä, mut en noin pitkään. Niissä oli joitakin päiviä silloin tällöin, mut toi oli jotenkin extremempi keissi. Ite asias luulen etten valehtele jos sanon et ihan OIKEASTI en koskaan, koskaan, ikinä elämässäni oo kenestäkään toisesta saanu noin rajuja oireita noin pitkäksi aikaa. Eunkwangista oireet oli toki rajuja mut ne meni vähän silleen eri tavalla. Tos mul iski unettomuus, huimaus, lihaskivut, hengitysvaikeudet, syömättömyys siis melkein kokonaan syömättömyys, valvoin yli vuorokauden tai jtn sitä luokkaa monta vitun päivää jos muistan oikein, suunnaton ahdistus, vatsakipu, meinasin koko ajan oksentaa mut en oksentanu kertaakaan, samalla iski se sairas tuttuuden tunne ja se kaikki mitä tapahtu siin, ja siinä kohtaa kun katoin niit hurray for a virile son of korea jne niin kaikki vaan vittu sekos mun sisällä ja en tänä päivänäkään voi kuvailla mitä tunsin sinä aamuna menin vessaan siin sit randomisti ja muistan kun katoin ikkunasta ulos ja kävelin siinä ja katoin itteeni peilistä ja sit olin vaan silleen "?????????????" Olin niin suuri kysymysmerkki ja koko ajan vaan jtn ajattelin tyylii "nyt tapahtuu jotain, nyt tää on oikeesti jotain sellasta et mä en tiedä, nyt on oikeesti saavuttu johonkin, tää on nyt joku KOHTA mun elämässä". Mä olin vaan ihan siin siis.... Vieläkin tulee kylmiä väreitä kun muistelen sitä. Siis koko ajan tuntu oudolta ja ota huomioon että tää oli varmaan siin 5.4. tienoilla joten en edes tiennyt paljon mitään siitä vielä pari päivää vasta oli menny tota keissii ja siis ai kauhee oon vieläkin jumissa siinä hetkessä. Siis vittu kukaan ei oo sekottanu mua noin (periaatteessa on, periaatteessa ei). Ja friend mv. Se tuntu niin vahvasti silt et joo no.. meidän ois kuulunu olla yhessä mut selvä. Ja sanoin siitä kun jos uskois entisiin elämiin ni tuntu siltä ku oltas seurusteltu jossain sellasessa. Et kaikki ton tyyppiset tunteet tuli päälle ja ihan järkyttävää. Vähän eri tyyppinen rakastuminen kun normaalisti.
Siis niin kauhee kokemus mistä oon yhä hämmentynyt ja oikeesti siis, sitä ei haluu kokee uudestaan. En edes tiennyt että rakastuminen voi olla noin kamalaa. Heittämällä kamalin laskeutuminen rakastumiseen mitä mul on ollu. Makaat vaan sängyssä unettomana syömättömänä ja ei helvetti sillon kun kävin kävelyllä ja tulin sieltä niin vaan ahdistus niin kova ettei meinaa pysyä järki päässä ja tosiaan, ne kerrat kun "aaa jalat pettäääääääää". Oi voi :D huvittavaa nyt (ei sinänsä..) mutta se oli aidosti hirveätä. En edes vain sano vaan se oli niin kiduttava kokemus kaiken kaikkiaan että ajattelin etten selviä. Aloin todellakin pelätä rakastumista sen myötä koska noin hirvittävää ja PELOTTAVAA unettomuutta mul ei oo ollu ikinä.