Voi olla, että nykyään on yleisempää tutkia sen tekstin kompleksisuutta sellaisenaan, jos tällaista tutkimusta tekee. Luettavuuskokeita voi tehdä, mutta niissäkin on ongelmansa, kun kokeen tuloksista ei välttämättä voi päätellä, mikä siitä tekstistä tekee helpon tai vaikean. Ja koska lukijat on yksilöitä, tekstit koetaan eri tavoilla. Pelkkään lukutilanteeseen liittyy niin monta muuttujaa, että vain sen perusteella voi olla vaikeaa määritellä tekstin vaikeustasoa.
Varmaan sellaiseen perusluettavuuteen pääsee sillä, että kirjoittaessa välttää hirveen rönsyileviä virkkeitä ja kiilalauseita eikä ihan jatkuvasti käytä erikoisia sanajärjestyksiä :D
Tavallaan kyseenalaistin koko graduni aiheen tässä nyt, mutta se on sellaista se. Tää tuntui kiinnostavalta näkökulmalta, koska käännösten välissä on melkein sata vuotta aikaa. On mulla tässä se ongelma, että en osaa arvioida, onko teksti yleisesti vaikeaa (ja jos niin kenelle). Aiempien tutkimusten tuloksiin voin verrata, mutta ei se vielä taida paljon kertoa. Pitää yrittää edes verrata näitä käännöksiä toisiinsa, mut toistaiseksi näyttää siltä että ei ole mitään selkeää tulosta, että toinen on vaikeampi näillä mittareilla.