Syvälliset Mikä muutti teidän elämän?

[helloitsme]

Mulla on sellanen tunne et mun elämä jumittaa paikallaan ja haluisin jotain muutosta. Mulla on kaikkea mut jotenkin mikään ei enää tunnu miltään. Miten voin saada mun intohimon elämää kohtaan takasin?

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

Jos mikään ei tunnu miltään niin miettisin kyllä masennuksen mahdollisuutta. Olinkin otsikon perusteella tulossa vastaamaan mm. masennuslääkityksen. Muita itselläni elämään suuresti positiivisesti vaikuttaneet asiat on olleet toiselle paikkakunnalle muuttaminen, alanvaihto ja eka vakava parisuhde.

 

[tuhatsanaa]

Koulun vaihto

 

[rätvänä]

Suurin (positiivinen) muutos on varmaan ollut se että uskalsin aikoinaan muuttaa toiselle puolelle Suomea, tuon jälkeen tuntui pitkään siltä että viimein pystyi hengittämään vapaasti.

Toi tosin tuskin auttaa sua, jos ongelma on se että kiinnostus kaikkea kohtaan on kadonnut. Sinänsä unelmien tms. repäisyjen toteuttaminen on hyvä asia joo, mut kuten kristi sanoi niin aika usein kokemus mielihyvän vähenemisestä liittyy masennukseen eikä katoa pelkästään puitteita muuttamalla. Ootko minkä ikäinen ja onko sulla mitään hoitokontaktia?

 

[immortalem]

Toiseen kaupunkiin muuttaminen ja alan vaihtaminen ovat muuttaneet omaa elämääni positiiviseen suuntaan.

 

[KäveleväNakki]

Se kun joskus kauan sitten tapasin mun parhaan kaverin. Kyllä ois elämä ihan paskaa jos en kyseistä henkilöä ois tavannut.

 

[TalvinenRasia]

Ehkä koulun vaihtaminen. Sain uuden ystävän ja elämä muuttui muutenkin.

 

[Oltermanni]

Tää vuosi itsessään muutti kaiken, muuten oli jo tuntunut että elämä junnaa paikallaan. Nyt kun kaikki muuttui kerralla niin osaa taas jotenkin elääkkin. Ennen meni jotenkin vain päivä kerrallaan, mutta nyt tulee jo pohdittua kauemmas tulevaisuuteen mikä tuntuu itsessään jo mukavalta.

 

[Tanssivapina]

Oon ollut aika harkitsematon ihminen ja muutaman kerran kun mun elämä on jumittanut niin olen ottanut ja muuttanut toiseen maahan. Eka oli aika extempore Amsterdamiin kun olin 19 ja toinen oli pikkasen enemmän harkittu muutto Englantiin opiskelemaan kun oli 25.

Mutta siis aina ajattelin että joku iso muutos kuten uudet opinnot, uusi työ, uusi kaupunki yms

 

[Skeletor]

Joka viikkoinen perheväkivalta ex-naisystävien parissa, jotka jättivät minulle PTSD:n, joka ilmenee jatkuvana huumorina ja pelon kaikkea kasvojen korkeudella olevaa kohtaan.

 

[Girlofpunk]

Suurin elämänmuutokseni (positiivinen) oli kun muutin pois kotiseudultani. Se ympäristö oli tosi toksinen ja sieltä oli niin paljon huonoja muistoja josta päästäänkin (negatiiviseen) muutokseen. 16-vuotiaana aloin seurustelemaan todella huonon äijän kanssa. Hän oli 20-vuotias silloin. Alkoholisti, narsisti, pahoinpitelijä, manipuloija sekä pettäjä. Tämä ihminen muutti silloin vuoden ajan elämäni huonoon suuntaan. Sairastuin masennukseen, olin itsetuhoinen, sairastuin myös syömishäiriöön. Jouduin lastensuojelun tarkkailuun koska olin alaikäinen ja opettajani sekä koulukaverini olivat huolissaan minusta. Olin alakuloinen, täynnä mustelmia enkä ollut onnellinen itseni. Laihduin ja voin huonosti. Jouduin myös tästä poliisien kuulusteluun ja vieläpä valehtelin heille että kaikki on kunnossa vaikka todellisuudessa silloinen poikaystäväni pahoinpiteli minua fyysisesti sekä henkisesti. Melkein vuoden ajan jaksoin sitä touhua vaikka olisi pitänyt lopettaa se touhu ensimmäisen kuukauden jälkeen kun tajusin mitä miehiä hän oli. Olin tyhmä ja nuori ja luulin voivani muuttaa häntä.
Olen ylpeä itsestäni kun uskalsin lähteä suhteesta. Olen kestänyt hänen tappouhkauksensa, vainoamiset sekä jatkuvat yhteydenotot tähän päiväänkin saakka. Olen hyvässä suhteessa nykyisen mieheni kanssa, kaukana kotiseudustani, eksistäni ja meillä on ihana yhteinen pieni tyttö❤️