Suhteet Miten tutustua uusiin tyyppeihin?

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
No ei varmana onnistukaan ujommilta, niin kuin aiemmin totesinkin. Kysehän ei kuitenkaan ole pätemisestä, vaan ihan tavallisten asioiden juttelusta. Heitetää ny vaikka esimerkki että kuulee joittenki puhuvan kuinka kiva keväinen keli jo on, ni sitte heität siihe jotain kommenttia. Kyl mä ainakin käsitän pätemisen eri lailla. Ja tietenki muutenkin jos huomaa toisista, että ne haluis mieluummin olla keskenään, ni kannattaa toki jatkaa matkaa :D Tää vaatii siis myös jonkinlaista "ihmistuntemustaitoakin" :)
Mitä tohon keliin vois muka sanoa? Ainut juttu mitä keksin, et tohon vois sanoa on "joo" ja jos sanon vaan niin niin eihän ne muut ees tajuu, et puhun niille. :D Ja ei tommonen ookkaan pätemistä, mut joskus kun oon jutellut jonkun kaa nii joku on tullut siihen kiistelemään ja kertomaan kuinka meidän sanomiset on vääriä. Mulla ei taida sit toi ihmistuntemustaito olla niin hyvä. D: Mun mielestä kaikki näyttää koko ajan siltä, et ne haluu olla vaan keskenään.
 

fundeeraaja

Asiantuntija
Liittynyt
6.2.2021
Viestejä
449
Reaktioarvo
464
Meidän luokkalaiset tutustus silleen että jotkut ketkä tunsi toisensa jutteli keskenään, sit siin oli jotkut toiset ketkä tunsi toisensa jotka oli sillai et "hei, voidaaks me tulla mukaan keskusteluun" ja sit ne alko juttelee ja sit pari tyyppii sil aikaa tutustu toisiinsa ja sit niihin ja sit niist kaikist tuli kaverei
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
Meidän luokkalaiset tutustus silleen että jotkut ketkä tunsi toisensa jutteli keskenään, sit siin oli jotkut toiset ketkä tunsi toisensa jotka oli sillai et "hei, voidaaks me tulla mukaan keskusteluun" ja sit ne alko juttelee ja sit pari tyyppii sil aikaa tutustu toisiinsa ja sit niihin ja sit niist kaikist tuli kaverei
Onpas outoa... D: Tää ei vaan toimi hirveen yyvin jos ei ennestään jo tunne ketään.
 

aitosuomalainen

Asiantuntija
Liittynyt
2.3.2021
Viestejä
500
Reaktioarvo
588
(Ei oo pakko lukee koko viestii jos et jaksa, tärkeintä on vastata otsikon kysymykseen) Eli siis en oo ikinä mennyt tutustuu kehenkään vaan mun ainoo pelastus on ollut kavereiden samalla luokalla pysyminen ja se, jos muhun ollaan tutustuttu. Nyt kuitenki olisin syksyllä menossa uuteen kouluun, eikä sinne oo tulossa ketään mun kavereista, tai edes tutuista. Korkeintaan joku ei niin kiva tyyppi saattaa mennä sinne...

Mutta siis tarttisin nyt tosiaan kovasti neuvoi siihen, et mite niihi ihmisiin tutustutaan! D: Mä oon tosi hiljanen ja mun nykysillekki kavereille uskalsin puhuu kunnolla ja mennä niitten luo vasta sitten, kun oltiin vietetty aikaa jo puoli vuotta. Ja tutustuin niihin siis mun kavereitten kautta ku ne tuli meidän kaveriporukan luo aina välillä välkillä niin pystyin aina välillä vähän juttelemaan niille. Mutta jos ne mun kaverit ei ois vaikuttaneet niin mukavilta ja puheliailta niin enpä mä ois niihinkään ikinä tutustunut...

Ja siis kaikki leirit, riparit, harrastukset yms. oon aina ollut yksin ja pelkään et oon tossa koulussakin. Ja vielä ku meen siis amikseen ja se ei oo niin suosittu niin siel ei ees yhellä luokalla välttis oo ku vaan muutama tyyppi ja meen opiskelee semmosta aika tasasesti molempia sukupuolia kiinnostavaa alaa, MUTTA just tohon toimipisteelle kasaantuukin kaikki ne pojat ja mähän en siis ikinä juttele poikien kaa. D:

Ja ku kysyin neuvoi mun siskolta niin se ei tiedä, koska se tutustu viimeks ihmisiin pienenä ala-asteella ja sen jälkeen sen uudet kaverit on tulleet vanhojen kautta. Ja tädiltä ja äidiltä kysyttäessä muut vaan tulee tutustuu niihin. Eikä taida muillakaan perheenjäsenillä olla nii hyvii neuvoi. D:

Sit kysyin tänään mun kavereilta ja ne suositteli jotain ihme haastattelumeininkii. Et niinku meen vaan randomisti jonkun tyypin luokse ja oon silleen: "Moi! Mitä kuuluu? Mikä sun lempiväri on? Onks sul sisaruksii? Okei mul on viis sisarusta. Tuliks meille läksyy? Ei en voi kattoo wilmasta. Haluisitko viettää aikaa koulun jälkeen vaikkei ees tunneta? Mikä on sun lempieläin? Mikä mikä mikä mikä mikä??????"

Mut eiks tosta vaan tuu tosi tyhmä tilanne eikä ees mikään keskustelu? Toinen vaan vastaa kysymyksiin ja siinä se. Vaikka sä tietäsit miten monta faktaa jostain tyypistä niin ei se teistä kavereita tee. Oon kokeillut ala-asteella yhessä pelissä tota kyselytaktiikkaa mut en ikinä saanut sillä kunnon kavereita. Ja ihan oikeesti yritin jutella ja kaikkee mut ei vaan vastanneet kunnolla. Siitä pelistä sain kyl kaks kaverii, mut ne oli tulleet tutustumaan muhun.

Eikä toi oo vaan jossain pelissä vaan ihan oikeesti oon todistanut tota oikeessakin elämässä. Miten siitä voi muka tulla joku keskustelu jos sä meet niinku haastatteleen jotain tyyppii? Ei toimittajillakaan oo mitenkään extra suuria kaveriporukoita vaikka tyyppei haastatteleekin. Ja siis oon monta kertaa nähny ku joku on yrittänyt tutustuu tolla tavalla ja yrittänyt sitä monta tuntia. Ei onnistu!

Ja sit kans ehotettiin et mee vaan juttelee ihan niinku nykysillekki kavereille et silleen niiä kavereita saa. Mut mä tarviin tosi paljon luottamusta et uskallan kertoo mun elämästä muille ja luottamuksen kehkeytymiseen tarviin ihan sika monta tuntii yhdessä vietettyä tuntia. Ja siis jos en muutenkaan ees tiiä mistä se tyyppi haluu jutella niin miten voisinkaan vaan mennä juttelee sille ihan ku oltais aina oltu kavereita? Ja sit jos se onki joku tyhmä tyyppi ja nauraa mun jutuille...

Mut nii kertokaa vinkkei ja mitä mieltä ootte noista mun kavereiden vinkeistä pliiis. D:
tajuun sua. mulla oli pitkän aikaa vielä yläasteellakin sellane olo. mulla on varmaan pienestä jääny jotain ennakkoluuloja ihmisiä kohtaan et ne ei haluaisi olla mun kaa tai muuta. en oo kokenu olevani riittävä ennenku nyt ku vaihoin ihan eri paikkakunnalle lukioon. en oikein keksi muuta vinkkiä ku et mee alottaa keskustelua tai vaikka yrität ettii ne esim. snäpistä tai instagramista ja mee sitä kautta juttelee niille. sit ku näät niitä livenä ni teillä saattaa olla enemmän jtn juteltavaa jos ootte jo alottanu keskusteluu somessa. ja usko pois, yleensä ihmiset on ihan mukavia ku niille menee puhuu, sen mä oon oppinu. tietenkin joukkoon mahtuu aina niitä tylsiä, joita ei kiinnosta tutustuu uusiin tyyppeihin. yks vaihtoehto on myös että jos et oo saanu apua äidilles ja siskolles juttelusta ni kävisit vaikka pari kertaa psykologilla tai toisella luottamuksellisella ihmisellä esim. siellä koulussa. siitä voi saada hyvin apua muihinkin ongelmiin.
 

klovni

taivaanrannanmaalari
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
188
Reaktioarvo
129
Mitä tohon keliin vois muka sanoa? Ainut juttu mitä keksin, et tohon vois sanoa on "joo" ja jos sanon vaan niin niin eihän ne muut ees tajuu, et puhun niille. :D Ja ei tommonen ookkaan pätemistä, mut joskus kun oon jutellut jonkun kaa nii joku on tullut siihen kiistelemään ja kertomaan kuinka meidän sanomiset on vääriä. Mulla ei taida sit toi ihmistuntemustaito olla niin hyvä. D: Mun mielestä kaikki näyttää koko ajan siltä, et ne haluu olla vaan keskenään.
Kai sitä nyt jokainen osaa muutakin sanoo kuin "joo" ja pitäähän niitten luo mennä, eikä vaan jostain kymmenen metrin päästä huudella :'D No mut ihan tosissaan, jos ei luonnostaan osaa alottaa keskustelua, niin ei varmaankaan kannata väkisin yrittää. Asuinpaikkakin saattaa vaikuttaa, täällä päin taitaa olla hieman erilaisia ihmisiä, jotenkin helpommin lähestyttäviä.
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
tajuun sua. mulla oli pitkän aikaa vielä yläasteellakin sellane olo. mulla on varmaan pienestä jääny jotain ennakkoluuloja ihmisiä kohtaan et ne ei haluaisi olla mun kaa tai muuta. en oo kokenu olevani riittävä ennenku nyt ku vaihoin ihan eri paikkakunnalle lukioon. en oikein keksi muuta vinkkiä ku et mee alottaa keskustelua tai vaikka yrität ettii ne esim. snäpistä tai instagramista ja mee sitä kautta juttelee niille. sit ku näät niitä livenä ni teillä saattaa olla enemmän jtn juteltavaa jos ootte jo alottanu keskusteluu somessa. ja usko pois, yleensä ihmiset on ihan mukavia ku niille menee puhuu, sen mä oon oppinu. tietenkin joukkoon mahtuu aina niitä tylsiä, joita ei kiinnosta tutustuu uusiin tyyppeihin. yks vaihtoehto on myös että jos et oo saanu apua äidilles ja siskolles juttelusta ni kävisit vaikka pari kertaa psykologilla tai toisella luottamuksellisella ihmisellä esim. siellä koulussa. siitä voi saada hyvin apua muihinkin ongelmiin.
Mut ainaku mä nään keskustelunyrityksiä niin ne menee pieleen. D: Pari päivää sittenki mun yks kaveri meni kysyy kahelta matikan ryhmän tytöltä, et tietääks ne missä meidän ope on(tää oli kyl ihan vaan kysymysmielessä eikä aikeena tutustuminen) niin ne oli vaan silleen "Ei" ja katto mun kaverii silleen tosi oudoksuen eli just se reaktio, minkä uskon tommosista jutuista saavan. Koska onhan se nyt outoa jos yhtäkkiä joku tyyppi jota et tunne tulee kysymään jotain mistä et vois mitenkään tietää. D: No, ne oli kyl muutenki vähän pissistyttöi, mut epäpissistytöt varmaan ajattelis kuitenkin niin. Mäkin ajattelisin.

Ja ei kukaan halua jutella somessa ku melkeen kaikki vastaa vaan "ok" tai muuten vaan vastailee lyhyesti. Enkä osaa alottaa keskustelua ainakaan kasvokkain puhuen ku en uskalla puhua juuri mitään. D: Ja mä oon oppinut et vaikka ne oliskin mukavia niin ne ei silti välttis vastaa muuta ku lyhyesti.

Mut en ees tiiä miten koulun psykologille voi päästä juttelee ja muutenkin: psykologi on vieras ihminen. Ja mun ongelmahan oli nimenomaan se etten uskalla puhua tuntemattomille. :D
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
Kai sitä nyt jokainen osaa muutakin sanoo kuin "joo" ja pitäähän niitten luo mennä, eikä vaan jostain kymmenen metrin päästä huudella :'D No mut ihan tosissaan, jos ei luonnostaan osaa alottaa keskustelua, niin ei varmaankaan kannata väkisin yrittää. Asuinpaikkakin saattaa vaikuttaa, täällä päin taitaa olla hieman erilaisia ihmisiä, jotenkin helpommin lähestyttäviä.
No, kerro sit sä mitä tohon säähän voi sano muuta ku "joo" tai "niin"? :D Mun mielestä ainaki olis ahdistavaa, jos joku tuntematon tulis vaan yhtäkkii mun ja mun kavereitten luo. D: Joo mun kaveritki vaikuttaa olevan sitä mieltä ettei kannata yrittää alottaa keskustelua, jos ei luonnostaan osaa... Mut enhän mä sitten voi saada kavereita, ku ei kukaan tuu tutustumaan muhun, enkä mä osaa tutustua muihin. :/
 

Kertokaapliis

Asiantuntija
Liittynyt
13.3.2021
Viestejä
280
Reaktioarvo
153
No toi haastattelu meininki tuskin toimii :D itseä vain ärsyttäis jos joku tulis kyselee, joku sellane perus yhteinen tekeminen ja siinä sit tutustuu, tyyliin jos koulussa on vaikka joku ryhmätyö tai jotai
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
No toi haastattelu meininki tuskin toimii :D itseä vain ärsyttäis jos joku tulis kyselee, joku sellane perus yhteinen tekeminen ja siinä sit tutustuu, tyyliin jos koulussa on vaikka joku ryhmätyö tai jotai
Jes joku joka ajattelee samalla tavalla! Mäkään en yhtään usko, et haastattelu toimis. D: Mua ei ärsyttäis mut ahdistais enkä uskaltais paljastaa alussa itestäni melkein mitään. Munkin mielestä paras keino tutustuu on just joku yhteinen tekeminen ja ryhmätyöt. Siinä vaan on et jos semmosii tilaisuuksii ei tuu eikä tuntematonta viitti heti pyytää myöskään viettämään vapaa-ajalla aikaa. Ja sit viel ku luokal ei varmaan tuu olee niin paljoo tyyppei ja varmaan aika paljon poikii niin olis hyvä tutustuu muittenkin alojen tyyppeihin mut se on varmaan aika vaikeeta. D:
 

Kertokaapliis

Asiantuntija
Liittynyt
13.3.2021
Viestejä
280
Reaktioarvo
153
Jes joku joka ajattelee samalla tavalla! Mäkään en yhtään usko, et haastattelu toimis. D: Mua ei ärsyttäis mut ahdistais enkä uskaltais paljastaa alussa itestäni melkein mitään. Munkin mielestä paras keino tutustuu on just joku yhteinen tekeminen ja ryhmätyöt. Siinä vaan on et jos semmosii tilaisuuksii ei tuu eikä tuntematonta viitti heti pyytää myöskään viettämään vapaa-ajalla aikaa. Ja sit viel ku luokal ei varmaan tuu olee niin paljoo tyyppei ja varmaan aika paljon poikii niin olis hyvä tutustuu muittenkin alojen tyyppeihin mut se on varmaan aika vaikeeta. D:
No toi on kyl joo tosi hankala jos haluu muilta aloilta tutustua kun sit ei oikeen ne ryhmätyöt tuu siinä ainakaan :/ oon tosi huono neuvoo ku oon ite just se tyyppi joka on aina yksin ja jolla ei oo kavereita :/
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
No toi on kyl joo tosi hankala jos haluu muilta aloilta tutustua kun sit ei oikeen ne ryhmätyöt tuu siinä ainakaan :/ oon tosi huono neuvoo ku oon ite just se tyyppi joka on aina yksin ja jolla ei oo kavereita :/
No niimpä. :( Ihan sika hankalaa ja siks tarttisinkin neuvoi, mut siihen ei taida paljoa neuvoja olla. Äh, voi ei. :(
 

aitosuomalainen

Asiantuntija
Liittynyt
2.3.2021
Viestejä
500
Reaktioarvo
588
Mut ainaku mä nään keskustelunyrityksiä niin ne menee pieleen. D: Pari päivää sittenki mun yks kaveri meni kysyy kahelta matikan ryhmän tytöltä, et tietääks ne missä meidän ope on(tää oli kyl ihan vaan kysymysmielessä eikä aikeena tutustuminen) niin ne oli vaan silleen "Ei" ja katto mun kaverii silleen tosi oudoksuen eli just se reaktio, minkä uskon tommosista jutuista saavan. Koska onhan se nyt outoa jos yhtäkkiä joku tyyppi jota et tunne tulee kysymään jotain mistä et vois mitenkään tietää. D: No, ne oli kyl muutenki vähän pissistyttöi, mut epäpissistytöt varmaan ajattelis kuitenkin niin. Mäkin ajattelisin.

Ja ei kukaan halua jutella somessa ku melkeen kaikki vastaa vaan "ok" tai muuten vaan vastailee lyhyesti. Enkä osaa alottaa keskustelua ainakaan kasvokkain puhuen ku en uskalla puhua juuri mitään. D: Ja mä oon oppinut et vaikka ne oliskin mukavia niin ne ei silti välttis vastaa muuta ku lyhyesti.

Mut en ees tiiä miten koulun psykologille voi päästä juttelee ja muutenkin: psykologi on vieras ihminen. Ja mun ongelmahan oli nimenomaan se etten uskalla puhua tuntemattomille. :D
Tiedän, että on vaikeaa mennä puhumaan psykologille tällaisesta asiasta. varsinkin kun se juuri hankaloittaa sinne menoa. Kannattaa kuitenkin ajatella, että sä et oo yksin tän asian kanssa, et todellakaan. Maailma on täynnä ihmisiä jotka pelkää tai ahdistuu sosiaalisista tilanteista ja varsinkin keskustelun aloittamisesta. Haluatko, että sun loppuelämä on samanlaista ettet uskalla mennä puhumaan ihmisille? Tästä syystä kannattaa oikeasti mennä juttelemaan koulupsykologille. Se tekee kuitenkin vain työtään ja kaiken lisäksi uskon, että sillä on ainakin tällaisista asioista kokemusta ja se oikeasti haluaa auttaa sua. Vaikka voi tuntua ihan kauhean ahdistavalta alkaa juttelemaan vieraalle ihmiselle omasta ongelmastasi, yleensä luotettavalle aikuiselle puhuminen saattaa auttaa, jos sitä ihmistä vähänkään kiinnostaa sun ahdinko ja se osaa asettua sun asemaan jollakin tavalla. Kannattaa sanoa vaikka sille koulupsykologille suoraan sun ongelmas tai sitten sanot vain että pelkäät/ahdistut vieraiden ihmisten tapaamisesta, että voisiko se vaikka ohjata sut eteenpäin jollekin psykologille, jolla olis oikeasti aikaa kuunnella sua ja johon pystyisit vähitellen alkaa luottaa ja tuntemaan itses mukavaks sen seurassa. Tiedän, aina se ei oo todellakaan helppoo mut kannattaa yrittää. Toivon todella että se auttais sua!<3
Oon tosi pahoillani jos tää viesti ei vastannu sitä mitä halusit tai on kirjoitettu jotenkin vihamielisesti, sillä tän tarkoitus ei todellakaan ollut se.
 

Bella

Asiantuntija
Liittynyt
27.2.2021
Viestejä
236
Reaktioarvo
205
uh vaikee sanoo D:
Ite tulin uudelle luokalle/kouluun just viime vuonna (ne muut oli jo valmiiks ollu siel ja muodostunu porukat yms. ) ja mulle vaan ns tuli sellane porukka ympärille joiden kanssa hengailen koko ajan. Alkoi kai kun ekana päivänä meijät pakotettiin jonnekki pellolle ettii geo piilo juttuja ja mut pakotettiin niiden tyyppien kanssa :O No mut onpaha kavereita nyt :)
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
Tiedän, että on vaikeaa mennä puhumaan psykologille tällaisesta asiasta. varsinkin kun se juuri hankaloittaa sinne menoa. Kannattaa kuitenkin ajatella, että sä et oo yksin tän asian kanssa, et todellakaan. Maailma on täynnä ihmisiä jotka pelkää tai ahdistuu sosiaalisista tilanteista ja varsinkin keskustelun aloittamisesta. Haluatko, että sun loppuelämä on samanlaista ettet uskalla mennä puhumaan ihmisille? Tästä syystä kannattaa oikeasti mennä juttelemaan koulupsykologille. Se tekee kuitenkin vain työtään ja kaiken lisäksi uskon, että sillä on ainakin tällaisista asioista kokemusta ja se oikeasti haluaa auttaa sua. Vaikka voi tuntua ihan kauhean ahdistavalta alkaa juttelemaan vieraalle ihmiselle omasta ongelmastasi, yleensä luotettavalle aikuiselle puhuminen saattaa auttaa, jos sitä ihmistä vähänkään kiinnostaa sun ahdinko ja se osaa asettua sun asemaan jollakin tavalla. Kannattaa sanoa vaikka sille koulupsykologille suoraan sun ongelmas tai sitten sanot vain että pelkäät/ahdistut vieraiden ihmisten tapaamisesta, että voisiko se vaikka ohjata sut eteenpäin jollekin psykologille, jolla olis oikeasti aikaa kuunnella sua ja johon pystyisit vähitellen alkaa luottaa ja tuntemaan itses mukavaks sen seurassa. Tiedän, aina se ei oo todellakaan helppoo mut kannattaa yrittää. Toivon todella että se auttais sua!<3
Oon tosi pahoillani jos tää viesti ei vastannu sitä mitä halusit tai on kirjoitettu jotenkin vihamielisesti, sillä tän tarkoitus ei todellakaan ollut se.
Ei toi viesti todellakaan kuulosta miltään vihamieliseltä. D: Se kuulostaa siltä, että haluat auttaa ja neuvoa. Mutta musta tuntuu et kynnys mennä puhumaan koulupsykologille on mulla aika suuri... :/ Jos ois joku helppo mahdollisuus siihen, eli esim. joku kysely, josta pääsee ilmoittautumaan sinne niin sit menisin, mut ku pitäis ite ottaa yhteyttä...
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
uh vaikee sanoo D:
Ite tulin uudelle luokalle/kouluun just viime vuonna (ne muut oli jo valmiiks ollu siel ja muodostunu porukat yms. ) ja mulle vaan ns tuli sellane porukka ympärille joiden kanssa hengailen koko ajan. Alkoi kai kun ekana päivänä meijät pakotettiin jonnekki pellolle ettii geo piilo juttuja ja mut pakotettiin niiden tyyppien kanssa :O No mut onpaha kavereita nyt :)
Jos mut pakotettais randomeiden kaa ettimään geokätköi niin olisin vaan koko sen ajan ihan hiljaa. :D
 

aitosuomalainen

Asiantuntija
Liittynyt
2.3.2021
Viestejä
500
Reaktioarvo
588
Ei toi viesti todellakaan kuulosta miltään vihamieliseltä. D: Se kuulostaa siltä, että haluat auttaa ja neuvoa. Mutta musta tuntuu et kynnys mennä puhumaan koulupsykologille on mulla aika suuri... :/ Jos ois joku helppo mahdollisuus siihen, eli esim. joku kysely, josta pääsee ilmoittautumaan sinne niin sit menisin, mut ku pitäis ite ottaa yhteyttä...
en tiiä onko teijän koulussa sellaista käytäntöä että käydään esim. juttelemassa koulupsykologille tai terveydenhoitajalle ni voisit siinä samalla yrittää myös kertoa :) tai sitten sä voisit laittaa vaikka vaa wilmaviestiä sille ja sopia jonkun ajan jos kasvokkain puhuminen pelottaa.
 

Taivaansini

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
1,853
Reaktioarvo
1,419
en tiiä onko teijän koulussa sellaista käytäntöä että käydään esim. juttelemassa koulupsykologille tai terveydenhoitajalle ni voisit siinä samalla yrittää myös kertoa :) tai sitten sä voisit laittaa vaikka vaa wilmaviestiä sille ja sopia jonkun ajan jos kasvokkain puhuminen pelottaa.
Ei meil oo mitään semmosta käytäntöä. Ja pitäs ettii jostain sen wilmakäyttäjä ja askel on liian suuri ottaa wilman kautta yhteyttä.
 
Ylös Pohja