haituvainen
Työsuojeluvaltuutettu
- Liittynyt
- 1.4.2021
- Viestejä
- 1,691
- Reaktioarvo
- 1,689
nytki vaan on möykky kurkussa ja kinda itkettää, mut eipä tuu itku kuitenkaan kunnolla D:
homman nimi on siis se, että kun oon kertonu täällä jonkin verran siitä pojasta jonka kans miulla oli jotain ja joka on käyttäytyny hyvin erikoisesti mua kohtaan, niin... no tähän tarinaan liittyy tosi paljon kaikkee, mutta pointti tässä nyt on se, että oon ihan koukussa häneen. mietin kaikkee mahollista mitä hän on tehny ja sanonu ja mitä meidän välillä on tapahtunu suorastaan pakkomielteisesti. hän on miun mielessä oikeestaan 24/7, ainoo aika millon pääsen hänestä eroon on tietenkin se kun nukun. spekuloin jatkuvasti mitä hän mahto tarkottaa sillä ja tällä, tavallaan ikävöin häntä mutta sit kuitenki tulee sellasia vihan ja pettymyksen tunteita, oon tosi hämmentyny että miks hän teki mitä teki. ahdistaa kun en tiiä mikä kaikki on totta ja mikä ei - myöskin se että miulla on taipumus ylireagoida JA joutuu manipuloinnin ja hyväkskäytön kohteeks (mikä tässä on ainakin kavereiden ja miun äidin mielestä tapahtunut) pahentaa paljon miun pään sisästä myllerrystä. tiiän etten tuu koskaan saamaan näihin asioihin vastauksia koska oon puhunut tän pojan kanssa eikä hän ymmärrä tehneensä väärin, mutta miten opin elämään sen asian kans etten tiiä ? TW: miulla on myös ollu itsetuhosuutta, paniikkikohtauksia ja kauheesti itteni syyttelyä tästä tilanteesta. en nää mitään valoa tunnelin päässä, en tiiä miten vitussa saan selvitettyä tän pään sisäsen sotkun tai pääsenkö tästä koskaan yli. oon nimittäin joskus aiemminkin obsessoitunut yhteen poikaan ja toipumiseen meni todella kauan. tunnen vaan itteni sekopääks, oonko mie oikeesti ihan hullu ja pimahtanu kun lähes ainoo asia mikä miulla on KOKO AJAN mielessä on joku helvetin jätkä D: ja ei, nimenomaan en oo ihastunu siihen, vaan se on mielessä just sillä tavalla että oon koukussa. en tiiä miten kauan jaksan tätä, tää alkaa käydä jo tosi paljon hermoille ja alan olla epätoivon partaalla.
homman nimi on siis se, että kun oon kertonu täällä jonkin verran siitä pojasta jonka kans miulla oli jotain ja joka on käyttäytyny hyvin erikoisesti mua kohtaan, niin... no tähän tarinaan liittyy tosi paljon kaikkee, mutta pointti tässä nyt on se, että oon ihan koukussa häneen. mietin kaikkee mahollista mitä hän on tehny ja sanonu ja mitä meidän välillä on tapahtunu suorastaan pakkomielteisesti. hän on miun mielessä oikeestaan 24/7, ainoo aika millon pääsen hänestä eroon on tietenkin se kun nukun. spekuloin jatkuvasti mitä hän mahto tarkottaa sillä ja tällä, tavallaan ikävöin häntä mutta sit kuitenki tulee sellasia vihan ja pettymyksen tunteita, oon tosi hämmentyny että miks hän teki mitä teki. ahdistaa kun en tiiä mikä kaikki on totta ja mikä ei - myöskin se että miulla on taipumus ylireagoida JA joutuu manipuloinnin ja hyväkskäytön kohteeks (mikä tässä on ainakin kavereiden ja miun äidin mielestä tapahtunut) pahentaa paljon miun pään sisästä myllerrystä. tiiän etten tuu koskaan saamaan näihin asioihin vastauksia koska oon puhunut tän pojan kanssa eikä hän ymmärrä tehneensä väärin, mutta miten opin elämään sen asian kans etten tiiä ? TW: miulla on myös ollu itsetuhosuutta, paniikkikohtauksia ja kauheesti itteni syyttelyä tästä tilanteesta. en nää mitään valoa tunnelin päässä, en tiiä miten vitussa saan selvitettyä tän pään sisäsen sotkun tai pääsenkö tästä koskaan yli. oon nimittäin joskus aiemminkin obsessoitunut yhteen poikaan ja toipumiseen meni todella kauan. tunnen vaan itteni sekopääks, oonko mie oikeesti ihan hullu ja pimahtanu kun lähes ainoo asia mikä miulla on KOKO AJAN mielessä on joku helvetin jätkä D: ja ei, nimenomaan en oo ihastunu siihen, vaan se on mielessä just sillä tavalla että oon koukussa. en tiiä miten kauan jaksan tätä, tää alkaa käydä jo tosi paljon hermoille ja alan olla epätoivon partaalla.