No siis uskon, et yläasteella oudoksuminen johtui mun oudosta käyttäytymisestä ja tavoista. En siis oo mikään massanuori, vaan oon kiinnostunut esimerkiksi animesta ja mangasta ja japanilaisesta kulttuurista. Oon myöskin sosiaalisilta taidoiltani kömpelö: en osaa tutustua tyyppeihin ja katsoa muita silmiin. Yritän kuitenkin lyöttäytyä mukaan muun muassa kertomalla vitsejä yms. Mun vitsit on yläasteella kumottu usein huonoiksi jne, ja tätä on tapahtunut täällä lukiossakin. Mua seiskaluokalla ysiluokkalaiset kiusasivat liikkatunnilla (mopotuksen uhri x) ), koska olin ujo, enkä uskaltanut tulla peleihin mukaan, ja pelkäsin palloja.
En siis täysin ole varma, mistä yläasteella johtuva oudoksuminen mua kohtaan johtui, mutta uskon sen olevan mun oudon käyttäytymisen, kiinnostuksenkohteiden ja arkuuden syytä. Pari mun luokkalaista suuttuivat musta entisestään, koska olin pakkomielteisesti ihastunut yhteen meidän luokan jätkään, mutta kyllä tätä ennen oudoksumista oli. Yks jätkän kavereista kummasteli mun pallopelkoa eikä halunnut kerran olla mun kaa pari köksän tunnilla ennen ihastumista.
Ja tää yks tyyppi, josta hieman lukiossa tykkäsin, kummasteli, kun en oo näin nuorena käynyt baarissa, vetänyt kännejä ja harrastanut yöelämää. :D Ja kyl se ihmetteli, miks puhun kovaan ääneen.
Tota kovaan ääneen puhumista kummasteli myös Mika, joka sanoi, ettei mulle kehtaa mitään salaista kertoo muiden kuullen tämän takia. Tämän perusteella en kyllä yhtään ihmettele, miks hän ei koskaan tullut mun luo juttelee koulussa, harvoin tapahtuvia tervehdyksiä ja pieniä sananvaihtoja lukuun ottamatta.