Keho Pelkään alkavani tarkkailemaan painoani

[Keskiyö]

Viimeaikoina päähän on tullut ikäviä asioita joita yritän saada pois, mä olen täysin normaalipainoinen ja hyväkuntoinen mutta ahdistun kun ajattelen mun raskausarpia ja paksuja reisiä… en tiedä miten tästä pääsee pois :(

 

[persikkapyllykkä]

oman kehon rakastaminen ja/tai ees sen hyväksyminen on kieltämättä pitkä tie, mut se on palkitseva matka D: raskausarpia on ihan kaikilla tai ainakin melkein kaikilla, tietääkseni niitä ihmisiä on suht vähän keillä ei ole niitä ollenkaan. ne on iha normaaleja ja ne kertoo vaa siitä, että keho muuttuu elämän aikana ja se ei ole huono juttu. D: ei tosiaankaan! sä oot juuri hyvä tollasena. usko pois, vaikka tiedän todellakin, et se on vaikeaa.

käytätkö ig:tä tai jotain muuta somea? millasta sisältöä ja ihmisiä sä seuraat juurikin siellä ig:ssä tai muussa somessa? D:

 

[Skeletor]

Noita arpia tulee kasvaessa, eli jos olet murros-teini-ikäinen niin se on normaalia.

 

[Girlofpunk]

voi kuule, tiedän tunteesi. Aloitin murehtimaan omaa kehoani, sen kokoa ja painoani ollessani 15-16 vuotias ja se on jatkunut tähän päivään asti.
Olen tarkkaillut miten syön, paljonko liikun ja miltä se keho näyttää peilistä katsoessa. Se on todella todella stressaavaa ja myrkyllistä. Toivon että itsekin pääsisin tästä eroon. Olen aina ollut isokokoisempi kuin muut ystäväni. Minulla on isot reidet ja pylly ja leveät hartiat. Koin/koen olevani todella lihava vaikka normi painossa olisinkin. Kukaan ystävistäni tai perheenjäsenistäni eivät ole koskaan sanoneet että olisin isokokoinen tai lihava vaan juuri täydellinen. Oma pääni ei vaan osaa hyväksyä sitä ajattelua että olen hyvä juuri näin.
18-vuotiaasta saakka olen kuntoillut aktiivisesti ja viimeiset pari vuotta todella paljon, niin että olen saattanut itseni ihan loppuun. Olen pakottanut itseni salille yms vaikka en olisi jaksanut. Pelkään lihomista, kyllä. Pelkään että jos en harrasta liikuntaa, jossain yhdessä yössä painoni nousee monilla monilla kiloilla. Tiedän typerää. Olen muutaman vuoden tarkkaillut syömistäni ja pääni on kieltänyt minulta jopa herkuttelun. Mieti, että pääni sanoo minulle että jos syön yhdenkin keksin, monien vuosien treenaaminen on hukassa ja lihon monta kiloa yhden keksin tai karkin takia. Näin myrkyllinen minun pääni on ja se ahdistaa minua. Syöminen ahdistaa, kotona löhöily ahdistaa koska ajattelen sen lihottavan, pelkään menettäväni järkeni kohta. Joudun jatkuvasti kieltäytymään kaikesta hyvästä ruosta tai herkuttelusta koska pääni hallitsee minua.
Nyt varsinkin raskausaikana voin sanoa että tämä on ollut helvettiä. Olen treenannut itseni ihan loppuun välillä vaikka minun kuuluisi levätä. En ole syönyt tarpeeksi mitä minun kuuluisi jotta vauvakin saisi ravintonsa, sekä tarvitsen minäkin energiaa jotta jaksan.
Laskettuun on kohta viikko ja edelleen käyn salilla ja uimassa raatamassa kehoani koska pelkään lisäkiloja mitä raskausaikana voin kerryttää. Tietysti siis painoa on tullut mutta ajattelen sen olevan normaalia koska vauva, kohtu, verenmäärä kasvaa. Olen enemmän turvonnut yms mikä on nostanut painoa, sen ymmärrän sentään, mutta muuten rääkkään itseäni vaikka en enään jaksaisi välttämättä.

Toivon että sinä tai kukaan muu ei koskaan koe tälläistä. Jos päästät pääsi hallitsemaan sinua liikaa, sinulle voi käydä näin.

 

[Keskiyö]

oman kehon rakastaminen ja/tai ees sen hyväksyminen on kieltämättä pitkä tie, mut se on palkitseva matka D: raskausarpia on ihan kaikilla tai ainakin melkein kaikilla, tietääkseni niitä ihmisiä on suht vähän keillä ei ole niitä ollenkaan. ne on iha normaaleja ja ne kertoo vaa siitä, että keho muuttuu elämän aikana ja se ei ole huono juttu. D: ei tosiaankaan! sä oot juuri hyvä tollasena. usko pois, vaikka tiedän todellakin, et se on vaikeaa.

käytätkö ig:tä tai jotain muuta somea? millasta sisältöä ja ihmisiä sä seuraat juurikin siellä ig:ssä tai muussa somessa? D:

Kiitos <3
Käytän aika paljon erilaisia someja ja seuraan paljon kehopositiivisia ja monen kokoisia ihmisiä joita ihailen suunnattomasti! Mutta kyllähän sellaiset muokatut ja anorektiset vartalot tuppaa tunkemaan mainoksista ja suosituksista…

eniten häiritsee raskausarvet varsinkin rinnoissa jotka on muutenkin pienet ja ihmettelen miten niitä voi olla niin paljon D:

toivon tän olevan ohimenevää, kuulen pelkkää positiivista ympäröiviltä ihmisiltä ja esim. Vanhemmat ei hyväksy mitään oman kehon arvostelua vaan painaa päähän että olen täydellinen.

 

[persikkapyllykkä]

Kiitos <3
Käytän aika paljon erilaisia someja ja seuraan paljon kehopositiivisia ja monen kokoisia ihmisiä joita ihailen suunnattomasti! Mutta kyllähän sellaiset muokatut ja anorektiset vartalot tuppaa tunkemaan mainoksista ja suosituksista…

eniten häiritsee raskausarvet varsinkin rinnoissa jotka on muutenkin pienet ja ihmettelen miten niitä voi olla niin paljon D:

toivon tän olevan ohimenevää, kuulen pelkkää positiivista ympäröiviltä ihmisiltä ja esim. Vanhemmat ei hyväksy mitään oman kehon arvostelua vaan painaa päähän että olen täydellinen.

ole hyvä, ilo on mun puolellani, jos mun horinoista on jotain hyötyä! D:

ihana kuulla, että sun some on pääasiassa turvallinen paikka 🥺 tai siis siinä mielessä, että näät erilaisia ihmisiä ja kehoja. mut mm, ymmärrän. D: onks sulle tuttu sellanen ihminen ku kenzie brenna?

raskausarpia tulee välillä vähän hassuihin paikkoihin tai ainaki siltä se tuntuu D: mut kute sanoin, se on ihan normaalia ja se vaan kertoo kehon muutoksesta. ei niis oo mitään vikaa! D:

toivon mukaan on ohimenevää. se on hyvä, että sun vanhemmat sanoo sun olevan täydellinen - koska no siis, kyl he oikeassa ovat D: täydellinen olet omana itsenäsi. mut se mua kiinnostaa, et miten tää käy ilmi, että he ei hyväksy oman kehon arvostelua? mietin siis sitä, että jos vaikka sanot jotain sellaista ni miten he vastaa siihen? tai niinku et kuunteleeko he sua ja ymmärtäväisesti sanoo, että oot hyvä tollasena vai miten se tulee ilmi? D:

 

[Keskiyö]

ole hyvä, ilo on mun puolellani, jos mun horinoista on jotain hyötyä! D:

ihana kuulla, että sun some on pääasiassa turvallinen paikka 🥺 tai siis siinä mielessä, että näät erilaisia ihmisiä ja kehoja. mut mm, ymmärrän. D: onks sulle tuttu sellanen ihminen ku kenzie brenna?

raskausarpia tulee välillä vähän hassuihin paikkoihin tai ainaki siltä se tuntuu D: mut kute sanoin, se on ihan normaalia ja se vaan kertoo kehon muutoksesta. ei niis oo mitään vikaa! D:

toivon mukaan on ohimenevää. se on hyvä, että sun vanhemmat sanoo sun olevan täydellinen - koska no siis, kyl he oikeassa ovat D: täydellinen olet omana itsenäsi. mut se mua kiinnostaa, et miten tää käy ilmi, että he ei hyväksy oman kehon arvostelua? mietin siis sitä, että jos vaikka sanot jotain sellaista ni miten he vastaa siihen? tai niinku et kuunteleeko he sua ja ymmärtäväisesti sanoo, että oot hyvä tollasena vai miten se tulee ilmi? D:

Kiitos, en tunne Mut katsoin ja löysin hänet! :) vaikutta mukavalta tyypiltä ja aika samanlaiselta kuin Emminuorgam ja Pikirantanen joita seuraan!

niin D:

nosiis jos vaikka valitan kuinka pitkät kädet mulla on niin äiti katsoo tuimasti ja sanoo että ihan normaalit ne on eikä pidä alkaa tuommoseen

 

[persikkapyllykkä]

Kiitos, en tunne Mut katsoin ja löysin hänet! :) vaikutta mukavalta tyypiltä ja aika samanlaiselta kuin Emminuorgam ja Pikirantanen joita seuraan!

niin D:

nosiis jos vaikka valitan kuinka pitkät kädet mulla on niin äiti katsoo tuimasti ja sanoo että ihan normaalit ne on eikä pidä alkaa tuommoseen

ihana juttu!! :3 piki on ihana, oon seurannu häntä tosi kauan D: pitää pistää myös emmi nuorgam seuraukseen, en oo koskaan saanut aikaiseksi D:::::

hmmm, aivan niin D: luultavasti hän on kyllä oikeassa, et eipä siinä. toivoisitko kuitenkin, et hän reagois eri tavalla? eli niinku enemmän tukien sua tms.? D:

 

[Poistettukäyttäjänimi1448]

Tiedän tuntemuksen mutta hieman toisesta syystä. Olen alkanut tarkkailemaan puhettani liikaa ja en enää uskalla puhua kuin muutamille ihmisille vapaasti. (huomaan siis mukamas virheitä puheessani koko ajan)

 

[Keskiyö]

ihana juttu!! :3 piki on ihana, oon seurannu häntä tosi kauan D: pitää pistää myös emmi nuorgam seuraukseen, en oo koskaan saanut aikaiseksi D:::::

hmmm, aivan niin D: luultavasti hän on kyllä oikeassa, et eipä siinä. toivoisitko kuitenkin, et hän reagois eri tavalla? eli niinku enemmän tukien sua tms.? D:

Ehkä vähän mutta ei se häiriste mua, parempi näin kuin toisinpäin