Randomit olotilani

[Shinnosukefani95]

Niitä on 3:

• Pumpulin pehmeä olotila
• Uninen olotila
• Perhosia vatsassa ja iloinen sydämen tykytys

 

[Shinnosukefani95]

Pumpulin pehmeään olotilaani liittyvä runo:


Pilvenhattaraa ja huokausta

On maailma tänään pelkkää untuvaa,
kuin valkoinen huopa, joka syliin nukahtaa.
Ei kiireen kantaa, ei terävää särmää,
vain lempeää rauhaa ja pehmeää harmaa.

Askel on kevyt kuin ilmassa uisi,
ei paina huoli, ei kolota luisi.
Sydän on kerä, lankaa niin haurasta,
tehty vain levosta ja lämpimästä naurusta.

Kuin kietoutuisi pilveen tai sokerivillaan,
antaa mielen vain kellua hiljaa aloillaan.
Pehmeys kantaa, se suojaa ja hellii,
tässä hetkessä sielu vain vapaana velloo.

---

 

[Shinnosukefani95]

Uniseen olotilaani liittyvä runo:

Sammalvuode ja hämärän syli
Metsä on hiljaa, se hengittää unta,
havuilla kimaltaa pehmeää lunta.
Sammal on syvää ja tuoksuu niin miedolta,
tuntuu kuin maa olisi tehty vain silkkisestä hienosta.

Puro ei kiirehdi, se vain hiljaa kuiskaa,
ei lehtikään oksalta turhia luiska.
On vanhoilla puilla niin lempeä mieli,
niin vaitonainen on jokaisen kieli.

Kätkeydy varjoon, nojaa petäjän kylkeen,
unohda maailman kohina ja sylke.
Sielu saa levätä juuriston alla,
luonnon omalla, pehmeällä tavalla.

 

[Shinnosukefani95]

Perhosiin ja iloiseen sydämen tykytykseen liittyvä runo:

Sydän askeleen edellä

Se ei ollut vain väriä, silkkiä tai vyötä,
vaan jotain, mikä tekee valoisaksi yötä.
Kun yukatan poimut ja hymy sattuivat kohdalle,
tuli vauhtia sydämen raskaalle pohjalle.

Nyt rinnassa nakuttaa iloinen kello,
kuin pienen purjeen lempeä vello.
Jokainen tykytys on viesti ja huuto:
tämä on riemua, tässä on muutos!

Vatsassa alkoi se villi ja hento,
tuhannen perhosen yhteinen lento.
Ne nousevat siivilleen, kutittavat mieltä,
puhuvat onnen ja jännityksen kieltä.

Ei haittaa messujen häly tai kumu,
kun ympärillä on vaaleanpunainen sumu.
Sydän lyö tahtia, jota jalat vain seuraa,
olen kevyt ja vapaa kuin metsän peura.

 

[Skeletor]

Aikamoista!

 

[Shinnosukefani95]

Unen kynnyksellä

Luomet painuvat, raskaina kuin multa,
päivän melu vaihtuu hiljaisuuteen.
Taivaan rannalla syttyy vihreä kulta,
tanssi kutsuu katsetta uuteen.

Revontulten nauhat, hitaat ja pehmeät,
piirtävät kaaria mustaan vyöhön.
Tähdet, nuo kaukaiset ystävät keveät,
tuudittavat sielun levon työhön.

Valo läikkyy, hiipuu ja herää,
kuin hengitys tyynen nukkujan.
Yö syliinsä kaiken kauniin kerää,
peittoon pehmeään, alle taivaan kimmeltävän.

 

[Tritanopia]

Niitä on 3:

• Pumpulin pehmeä olotila
• Uninen olotila
• Perhosia vatsassa ja iloinen sydämen tykytys

Kolmas noista kuulostaa parhaimmalta. Itselläkin tykyttelee toisinaan iloisesti sydän. Se on kiva tunne.

 

[Shinnosukefani95]

Kolmas noista kuulostaa parhaimmalta. Itselläkin tykyttelee toisinaan iloisesti sydän. Se on kiva tunne.

Kimono/yukata pukuinen lady tuotti mulle iloisen sydämen tykytyksen tammikuussa Matkamessuilla

 

[Shinnosukefani95]

Pumpulin pehmeys ja iloinen sydämen tykytys yhdessä runo:


Pumpuliin kietoutuu huomisen syli,
on pehmeys tyyntä ja ääretöntä.
Ei paina huoli, ei harmaus yli,
vaan olo on kevyt ja jäntevä.

Rinnassa tuntuu pieni ja arka,
mutta niin riemuisa takominen.
Kuin lapsen nauru tai perhosen sarka,
on sydämen rytmi nyt iloinen.

Se tykyttää onnea, kutittaa sisältä,
kuin untuvan kosketus poskella ois.
Pois on kylmyys ja routa nyt täältä,
eikä tää lämpö kai koskaan mennä vois.

 

[Shinnosukefani95]

Kirsikankukat ja iloiset sydämen tykytykset yhdessä 🌸💓

Vaaleanpunaista sykettä

Pehmeä tuuli kuiskaa puissa,
vaaleanpunaista lunta on ilmassa.
Kirsikan kukat, niin herkät ja ohuet,
kuin nuoren rakkauden ensiaskeleet.

Rinnassa tuntuu outo jytinä,
iloinen ja kiivas, riemuisa tykytys.
Jokainen terälehti, joka maahan laskeutuu,
on onnen hetki, joka sydämeen painautuu.

Kevään valo ja kukkien tuoksu,
pysäyttää kiireen ja arjen juoksun.
Sydän lyö tahtia sakuran kanssa,
onni on tässä, tässä maailmassa.


Kevään kuiskaus rinnassa

Silmut murtuvat, valo voittaa,
kun kirsikkapuiden tunti koittaa.
Hennot oksat kurottavat kohti sineä,
kantaen kevään vaaleanpunaista nimeä.

Sydän ei pysy enää aloillaan,
se tahtoo tanssia, laulaa valollaan.
Jokainen puhkeava kukka on lupaus uus,
romanssin alku ja hiljainen kauneus.

Käsi kädessä, terälehtien sateessa,
olemme molemmat tässä mausteessa.
Tykytys rinnassa on ilon ja lemmen,
emme ole tunteneet tällaista koskaan ennen.

Maa herää eloon, ja me sen mukana,
rakkaus kukkii kirsikkapuun suojana