Suhteet Tuleeko teille koskaan jostain ihmisestä sellaista hyvin vahvaa ahdistavaa fiilistä?

[Minkelii]

Siis ihan ensikohtaamisesta. Vaikka ois kuinka normaalisti käyttäytyvä ja muutenkin hyväkäytöksinen tyyppi, jopa jalomielinen eikä koskaan ole kuullukaan siitä mitään pahaa, siltikin mulle voi jostain syystä sellaisesta tyypistä tulla jotenkin ahdistava fiilis jo ensikohtaamisesta. Ja en tarkoita sitä että pelkästään herrasmiesmäinen käytös saa säikähtämään vaan tunnen siinä sivussa jotain epäilyksiä mielessäni.
Ja monesti on käynyt niin että myöhemmin kyseiseen tyyppiin tutustuessa siitä paljastuu jotain jäätävää, niinku esim rageluonne, limainen setämies tai muuten vain haastava persoona. Ja monesti tässä yhteydessä tunnen kyseisestä tyypistä myöskin hyvin ristiriitaisia tunteita. Siis en puhu mistään tietystä ihmisestä nyt, haluun tuoda jo tässä yhteydessä esiin. Niinku näissä tilanteissa luulen olevani ihastunut siihen kun jostain syystä tällainen henkilö jää pyörimään mieleen mut samalla ajatuksen tasolla tuntuisi hieman ahdistavalta seurustella hänen kanssaan. Voi olla niin että mun mieleni tulkitsee jännityksen ja pelon ihastumiseksi. Ja nää tämmösen tilanteet tuntuu aina hyvin haastavilta joissa olen hämmentynyt, olenko ihastunut siihen vai mitä helvettiä tää nyt on :DDD

 

[Minkelii]

On toki niitäkin tapauksia, että joku ihminen on saattanut tuntua alussa hieman pelottavalta, tosin eri tavalla pelottavalta kuin aloituksessa puhumastani ihmistyypistä. Ja tämmösissä tapauksissa siitä on paljastunut superhyvä tyyppi ja se erilainen paha tunne siitä häviää äkkiä kun vaihtaa ekat sanat hänen kanssaan. Monesti sit sen jälkeen hakeudun automaattisesti näiden tyyppien seuraan enemmän ilman mitään pelkoa. Tai oikeastaan, siinä on sellaista vetovoimaa molempien suunnilta. Molemmat, minä ja se tyyppi vain ajaudutaan toistemme seuraan. Mutta se alkuahdistus on tosiaan erilaista, enemmänkin sellaista semi PINNALLISTA että ”tuo tyyppi vaikuttaa tosi kiinnostavalta, haluun olla sen kaveri, mut se pukeutuu niin coolisti/sillä on resting bitch face/se vaikuttaa niin älykkäältä et haluaakohan se ees tutustua tämmöseen mun kaltaiseen keskiverto harmaahiirulaiseen? En tiiä uskallanko mennä juttelee sille…”
Hah, haluun kertoo tässä yhen hauskan tapauksen kun mulle on joskus yks tyyppi sanonu että ei oo uskaltanut tulla mulle jutteleen, koska oon niin cool :D
Ja itse taas en ois uskaltanut ehkä lähestyä tätä tyyppiä koska minulle taas hän vaikutti hyvin älykkäältä tyypiltä. Mutta sit vain hänestä tuli minulle lopulta yksi helposti lähestyttävimmistä keskustelukavereista koko koulussa ja oikeestaan me molemmat oltiin aika samalla aaltopituudella. Ja tajusin, ettei kaikki älykkäät ihmiset todellakaan ole niin pelottavia kuin ajattelin, päin vastoin.

Mut silloin tietää olla varuillaan kun vaihtaa sanat sen tyypin kanssa, joka tuntuu sillä tavalla ahdistavalta mitä aloituksessa kerroin ja se ahdistava tunne vaan pysyy vaikka ois kaveerannut sen kaa pidemmänkin aikaa.

 

[aitosuomalainen]

Siis mulla on vähän sama juttu, joku ihminen saattaa aiheuttaa mulle huonoja fiiliksii ja muutenkin siinä ihmisessä on jotain mätää, jos niin voi sanoo. En tajuu miten mut mun epäilykset on tosi usein ollu totta.

 

[annimetall]

Useinkin. Yleensä vieläpä osun oikeaan.
Sitten on niitä muuten vain vaivaannuttavia ihmisiä.

 

[Myrskyvaroitus]

Mun isotädin mies.
Tää kyseinen henkilöhän on hyvin monen mielestä kunnon narsisti :D Ja mun äiti kerto et sillon ku se täti alako seurustelee sen miehen kaa nii sen käytös muuttu täysin ja äiti ei omien sanojesa mukaan ennää tunne tätiäsä.
Muistan kyl itekki ku joskus ku se täti oli iliman miestäsä meijän kanssa nii se oli ihan erilainen, tuo mies vie siltä suunnilleen kaikki vapaudet päättää asioista ja se jauhaa paskaa sen sukulaisista ja ku se on saanu perintöjä ties kui monta kieroilla keinoilla niihh (usko pois, noita juttuja löytyy lissää)
Sanotaanko et ehkä pikkusen ahdistaa ja oksettaaki sen niiiiiin hirmuisen kohtelias ja ystävällinen ja maailmaanähneen miehen käytös joka kerta ku kyseisen ukon näen.

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Hyvin usein oikeastaan. Olen kolme neljästä kerrasta oikeassa. Se ensifiilis saa pysymään loitolla ja myöhemmin hoksaan että täysin oikea päätös.