mielikuvitusolento
Asiantuntija
- Liittynyt
- 8.12.2021
- Viestejä
- 308
- Reaktioarvo
- 253
En viittiny nyt tohon otsikkoon kirjottaa et mitä ku en haluu triggeröidä ketään.. Sain tos yks päivä inspiraatiota alkaa elämään terveellisesti, jättää päihteiden käytön minimiin ja niin pois päin.. Ja nyt on mun toka päivä ku oon yrittäny elää teveellisesti ja semmost elämäntapaa ku mitä haluaisinki, mut mul on vaan niin tyhjä olo ja semmonen et elämä on tosi merkityksetöntä..
Päädyin sit juomaan pullollisen yht yskänlääkettä jost tiiän et saa "jotain oloja", mut nyt mul on niin paska olo siitä et tein jotain tyhmää. Ja tavallaan haluisin vaan soittaa häkeen ja selittää tilanteen vaik tiiän et toi ei oo silleen vaarallista et ei mul oo mitään hengenhätää (ja samaan aikaan en haluis/kehtais mennä osastolle/päivystykseen silleen et trippaan ja pupillit on ku lautaset).
Mul on vaan niin pettyny olo (oon siis "ehkä" juonu sitä jo joskus aikasemminki olojen takia) siitä et en pysty elämään ilman päihteitä. Tai just se et mul tuli vaan semmonen olo et miks ees yritän elää terveellisesti jne. ku en vaan pysty jotenki nauttii elämästä. Tällee sivuhuomautuksena et oon siis ollu sairauslomalla jo jonku 12 vuotta ja jäin viime syksynä pysyvälle sairauslomalle, päälimmäisenä ongelmana epävakaus ja sen aiheuttamat ongelmat. Just äkkipikasuus tehä asioita joita katuu hetken tunteidenpuuskassa ja sit jälkeen päin katuu sitä. Olin tänäänki mont kertaa ihan et en mä tee tänään niin et kyl mä pystyn olee ilman mitään päihteitä mut sit samaan aikaan toi et nyt mul on vaan semmonen olo et mitä välii millää et ihan sama vaik ryyppäisin itteni hengiltä.
En vaan jotenki tiiä mitä mun pitäis tehä itteni kaa. Ehkä mun pitäis vaan lukita mun rahat tommoseen ajastinlukolliseen purkkiin et en pääse ostaa päihteitä mut se on sit ongelmallist et sit jos tarviinki jotain.. Mut nii mul oli pari päivää sit ihan semmonen olo et haluun alkaa elää terveellisesti ja elää pitkään ja nauttii elämäs pienistäki asioista mut ku tuntuu et mä en pysty siihen. Ku en pysty keskittyy tekee mitään, en ees kivoja asioita. Oon täski kuus saanu tuhlattuu jonku 400e johonki kaikkeen turhaan ku oon yrittäny vaan täyttää tota tyhjää aukkoo mun sisällä. Ja seki mua ahistaa et mul on menny niin paljon rahaa. Ja sit tuntuu et seki ku elää tuilla et ei niil tukirahoilla just hirveesti juhlita et ei oo silleen varaa hirveesti tehäkään mitään ihmeellisii asioita (kuten mennä lomamatkalle tms).
En tiiä, halusin vaan päästä puhumaan tost jonneki ku en voi oikeen kenellekään tutuille kertoo siitä et käytän jotain muitaki päihteitä ku alkoholia.. Tai ku en kuitenkaan haluu et jos vaik puhuisin jolleki hoitajille tosta et sit se alkais vaikuttaa siihen mitä lääkkeit jatkos saan, ku mul on tälki hetkel pari semmost lääkettä joita tarviin joista periaattees sais kans oloja ja pelkään et mult otettais ne pois jos kerron et oon käyttäny jotain päihteitä. Vaik samaan aikaan haluisin pystyy puhuu jolleki asiasta ku tuntuu et toi ongelma on alkanu vähän riistäytyy käsistä ja et oon tehny noin vähän turhanki usein.. Ja ku haluaisin kuitenki pystyy nauttii elämästä ilman päihteitä mut ku tuntuu et en voi. Ootan vaan joka päivä sitä ku pääsee takas nukkumaan ja herään semmoseen paniikkiin et ei taas...
Päädyin sit juomaan pullollisen yht yskänlääkettä jost tiiän et saa "jotain oloja", mut nyt mul on niin paska olo siitä et tein jotain tyhmää. Ja tavallaan haluisin vaan soittaa häkeen ja selittää tilanteen vaik tiiän et toi ei oo silleen vaarallista et ei mul oo mitään hengenhätää (ja samaan aikaan en haluis/kehtais mennä osastolle/päivystykseen silleen et trippaan ja pupillit on ku lautaset).
Mul on vaan niin pettyny olo (oon siis "ehkä" juonu sitä jo joskus aikasemminki olojen takia) siitä et en pysty elämään ilman päihteitä. Tai just se et mul tuli vaan semmonen olo et miks ees yritän elää terveellisesti jne. ku en vaan pysty jotenki nauttii elämästä. Tällee sivuhuomautuksena et oon siis ollu sairauslomalla jo jonku 12 vuotta ja jäin viime syksynä pysyvälle sairauslomalle, päälimmäisenä ongelmana epävakaus ja sen aiheuttamat ongelmat. Just äkkipikasuus tehä asioita joita katuu hetken tunteidenpuuskassa ja sit jälkeen päin katuu sitä. Olin tänäänki mont kertaa ihan et en mä tee tänään niin et kyl mä pystyn olee ilman mitään päihteitä mut sit samaan aikaan toi et nyt mul on vaan semmonen olo et mitä välii millää et ihan sama vaik ryyppäisin itteni hengiltä.
En vaan jotenki tiiä mitä mun pitäis tehä itteni kaa. Ehkä mun pitäis vaan lukita mun rahat tommoseen ajastinlukolliseen purkkiin et en pääse ostaa päihteitä mut se on sit ongelmallist et sit jos tarviinki jotain.. Mut nii mul oli pari päivää sit ihan semmonen olo et haluun alkaa elää terveellisesti ja elää pitkään ja nauttii elämäs pienistäki asioista mut ku tuntuu et mä en pysty siihen. Ku en pysty keskittyy tekee mitään, en ees kivoja asioita. Oon täski kuus saanu tuhlattuu jonku 400e johonki kaikkeen turhaan ku oon yrittäny vaan täyttää tota tyhjää aukkoo mun sisällä. Ja seki mua ahistaa et mul on menny niin paljon rahaa. Ja sit tuntuu et seki ku elää tuilla et ei niil tukirahoilla just hirveesti juhlita et ei oo silleen varaa hirveesti tehäkään mitään ihmeellisii asioita (kuten mennä lomamatkalle tms).
En tiiä, halusin vaan päästä puhumaan tost jonneki ku en voi oikeen kenellekään tutuille kertoo siitä et käytän jotain muitaki päihteitä ku alkoholia.. Tai ku en kuitenkaan haluu et jos vaik puhuisin jolleki hoitajille tosta et sit se alkais vaikuttaa siihen mitä lääkkeit jatkos saan, ku mul on tälki hetkel pari semmost lääkettä joita tarviin joista periaattees sais kans oloja ja pelkään et mult otettais ne pois jos kerron et oon käyttäny jotain päihteitä. Vaik samaan aikaan haluisin pystyy puhuu jolleki asiasta ku tuntuu et toi ongelma on alkanu vähän riistäytyy käsistä ja et oon tehny noin vähän turhanki usein.. Ja ku haluaisin kuitenki pystyy nauttii elämästä ilman päihteitä mut ku tuntuu et en voi. Ootan vaan joka päivä sitä ku pääsee takas nukkumaan ja herään semmoseen paniikkiin et ei taas...
