Mielenterveys TW!! tähänkö on tultu

[Poistettukäyttäjänimi100]

mie täällä meikkaamassa viiltelyjälkiä piiloon D:

ahistaaa

ja ÄLÄ LUE jos et halua kuulla!!

mulla on ollu jotenki hirveän paha olla ja pari päivää sitten testasin viillellä. no ei siitä mittään syviä jälkiä tullu mutta silti. eilen vedin ranteeseen aika syvän jäljen ja nyt en tiiä miten peitän sen!??

 

[irwikissa]

Ähh voi ei:/
Mäki aloitin vähän reilu 2vk sitten, joten jooh tiiän tunteen just tossa maanantaina kriiseilin että miten siitä on muka vasta 15 päivää.
Tuntui viikoille. Kuukausille.
Millainen olo on? Pystytkö puhumaan kellekkään?

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Onko sulla ketään kenelle puhua? Tiedän tunteen tavallaan vaikken viiltelekään. Olen vain muilla tavoin itsetuhoinen.

 

[Skeletor]

Voi ei! Mistä paha olo kumpuaa?

 

[irwikissa]

Ja vielä sanon että viiltely on tosi huono tapa purkaa ahdistusta ja noitarovion sanoin läheiset saa aina tietää jossain vaiheessa. Oisko se niin paha jutella vanhemman kanssa?:)
Onko sulla kontaktia koulupsykologiin/kuraattoriin?

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Ähh voi ei:/
Mäki aloitin vähän reilu 2vk sitten, joten jooh tiiän tunteen just tossa maanantaina kriiseilin että miten siitä on muka vasta 15 päivää.
Tuntui viikoille. Kuukausille.
Millainen olo on? Pystytkö puhumaan kellekkään?

nyt vaan itkettää mutta äääh. en oikeen tiiä kelle puhuisin mutta jos tää jatkuu niin kai pakko mennä kuraattorille tai johonki..?

tsemppiä sulle <3

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Onko sulla ketään kenelle puhua? Tiedän tunteen tavallaan vaikken viiltelekään. Olen vain muilla tavoin itsetuhoinen.

en uskalla sanoa kellekkään D:

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Voi ei! Mistä paha olo kumpuaa?

en oikein tiiä.. koulu stressaa ja kavereitten kans kaikki on päin seiniä. oon ollu vähän yksin🤷‍♀️

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Ja vielä sanon että viiltely on tosi huono tapa purkaa ahdistusta ja noitarovion sanoin läheiset saa aina tietää jossain vaiheessa. Oisko se niin paha jutella vanhemman kanssa?:)
Onko sulla kontaktia koulupsykologiin/kuraattoriin?

en uskalla sanoa mittään kellekkään D: ei oo mittään kontakteja, mutta jos tää nyt pahenee niin pittää kai mennä kuraattorille..

 

[Skeletor]

en oikein tiiä.. koulu stressaa ja kavereitten kans kaikki on päin seiniä. oon ollu vähän yksin🤷‍♀️

Yksinäisyys on kyllä hirvein tunne, varsinkin jos on tottunut siihen että on elämää ympärillä. Ja suosittelen kuraattoria.

 

[irwikissa]

nyt vaan itkettää mutta äääh. en oikeen tiiä kelle puhuisin mutta jos tää jatkuu niin kai pakko mennä kuraattorille tai johonki..?

tsemppiä sulle <3

en uskalla sanoa mittään kellekkään D: ei oo mittään kontakteja, mutta jos tää nyt pahenee niin pittää kai mennä kuraattorille..

Mulle voi ainakin aina tulla puhumaan<3
Kannattaa kaittaa viestiä kuraattorille/psykologille ajoissa, odotus ajat voi olla pitkiä. Voit mennä eka vaan juttelemaan, koska jos edes sen teet niin on jo eteenpäin:)
Tietysti kannustan viiltelystä kertomaan (kWhllä oli tästä jopa hyvä kokemus (siis että vanhemmille kertoi psykologi)), mutta ymmärrän jos se on alkuun vaikeaa

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

en uskalla sanoa kellekkään D:

Ymmärrän ihan hyvin. Se on hankala asia puhua. En tietenkään pakota sua siihen, mutta yritä pitää mielessä, että itsensä satuttaminen on vakava asia ja harvoin ainoa oire. Se ei ole terve keino purkaa tunteitaan. Kannattaa miettiä sitäkin, mistä tämä johtuu ja pystynkö lopettamaan tämän. Sitä kuraattoria suosittelen itsekin jos yhtään siltä tuntuu.

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Yksinäisyys on kyllä hirvein tunne, varsinkin jos on tottunut siihen että on elämää ympärillä. Ja suosittelen kuraattoria.

niin se kyllä on D:

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Mulle voi ainakin aina tulla puhumaan<3
Kannattaa kaittaa viestiä kuraattorille/psykologille ajoissa, odotus ajat voi olla pitkiä. Voit mennä eka vaan juttelemaan, koska jos edes sen teet niin on jo eteenpäin:)
Tietysti kannustan viiltelystä kertomaan (kWhllä oli tästä jopa hyvä kokemus (siis että vanhemmille kertoi psykologi)), mutta ymmärrän jos se on alkuun vaikeaa

❤❤

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Ymmärrän ihan hyvin. Se on hankala asia puhua. En tietenkään pakota sua siihen, mutta yritä pitää mielessä, että itsensä satuttaminen on vakava asia ja harvoin ainoa oire. Se ei ole terve keino purkaa tunteitaan. Kannattaa miettiä sitäkin, mistä tämä johtuu ja pystynkö lopettamaan tämän. Sitä kuraattoria suosittelen itsekin jos yhtään siltä tuntuu.

yritän nyt että en tee tästä tapaa D:

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

yritän nyt että en tee tästä tapaa D:

Hyvä. Kannattaa keksiä jotain muita asioita mitä tehdä, kun se impulssi tulee.

Itse olen hyötynyt tämän sivuston vinkeistä ahdistuksen kanssa mutta ne on alun perin itsetuhoiseen käytökseen tarkoitettuja. Sivusto on englanniksi.

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Hyvä. Kannattaa keksiä jotain muita asioita mitä tehdä, kun se impulssi tulee.

Itse olen hyötynyt tämän sivuston vinkeistä ahdistuksen kanssa mutta ne on alun perin itsetuhoiseen käytökseen tarkoitettuja. Sivusto on englanniksi.

pitääpä tutkia tota sivua! kiitos!

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Tietysti kannustan viiltelystä kertomaan (kWhllä oli tästä jopa hyvä kokemus (siis että vanhemmille kertoi psykologi)), mutta ymmärrän jos se on alkuun vaikeaa

Voisin kyllä avata tätä tapausta, se saattaa auttaa ihmisiä tai ainakin antaa jotain vertaistukea.

TW itsetuhoiset ajatukset/itsemurha

Spoileri

Olin jo useamman kuukauden ajan ajatellut erikoisia asioita kuolemasta. Saatoin suunnitella lähes huomaamattani täysin valmiin itsemurhan tai hankalassa tilanteessa ajatella että no, ainahan voin kuolla. Ikipäivänä en olisi kuvitellut lähteväni oikeasti toteuttamaan näitä ajatuksia, mutta hämmennyin niistä ja tajusin, etteivät ne ole terveitä. En kuitenkaan osannut lopettaa, ajatukset olivat kuin ne olisivat tulleet jostain täysin muualta kuin omasta mielestäni enkä voinut kontrolloida niitä.

Mietin kertomista melko kauan. En kuitenkaan ollut päättänyt valmiiksi, että kerron juuri tänään. Se vain tuli yhtäkkiä mieleen kun olin siellä psykan luona. Ensin hän kyseli lisäkysymyksiä ja kartoitti tilanteeni. Sitten sovimme, että hän soittaa jommalle kummalle vanhemmistani. Sain itse päättää. Päätin äitini. Isäni ei oikeastaan tiedä asiasta vieläkään. Äitikään ei ole reagoinut tietoon erityisemmin eikä ole edes kysynyt minulta asiasta. Minusta se on ihan hyvä niin. Ainakin on nyt ihmisiä, jotka tietää, missä mennään. Pelkäsin, että minua aletaan vahtia, mutta se oli täysin turhaa. Mikään ei ole muuttunut.

 

[irwikissa]

Voisin kyllä avata tätä tapausta, se saattaa auttaa ihmisiä tai ainakin antaa jotain vertaistukea.

TW itsetuhoiset ajatukset/itsemurha

Spoileri

Olin jo useamman kuukauden ajan ajatellut erikoisia asioita kuolemasta. Saatoin suunnitella lähes huomaamattani täysin valmiin itsemurhan tai hankalassa tilanteessa ajatella että no, ainahan voin kuolla. Ikipäivänä en olisi kuvitellut lähteväni oikeasti toteuttamaan näitä ajatuksia, mutta hämmennyin niistä ja tajusin, etteivät ne ole terveitä. En kuitenkaan osannut lopettaa, ajatukset olivat kuin ne olisivat tulleet jostain täysin muualta kuin omasta mielestäni enkä voinut kontrolloida niitä.

Mietin kertomista melko kauan. En kuitenkaan ollut päättänyt valmiiksi, että kerron juuri tänään. Se vain tuli yhtäkkiä mieleen kun olin siellä psykan luona. Ensin hän kyseli lisäkysymyksiä ja kartoitti tilanteeni. Sitten sovimme, että hän soittaa jommalle kummalle vanhemmistani. Sain itse päättää. Päätin äitini. Isäni ei oikeastaan tiedä asiasta vieläkään. Äitikään ei ole reagoinut tietoon erityisemmin eikä ole edes kysynyt minulta asiasta. Minusta se on ihan hyvä niin. Ainakin on nyt ihmisiä, jotka tietää, missä mennään. Pelkäsin, että minua aletaan vahtia, mutta se oli täysin turhaa. Mikään ei ole muuttunut.

Ihana kuulla että on mennyt noin hyvin:)
Joskus totesit että sulla on ajatuksia ilman toimintaa niin vieläkö on pitänyt? Ootko tehny mitään itelles?:/

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Ihana kuulla että on mennyt noin hyvin:)
Joskus totesit että sulla on ajatuksia ilman toimintaa niin vieläkö on pitänyt? Ootko tehny mitään itelles?:/

Vielä. Välillä tulee mieleen myös itsensä satuttaminen. En ole kuitenkaan onneksi lähtenyt sille tielle. Enkä vieläkään voisi kuvitella oikeasti toteuttavani suunnitelmiani.

 

[irwikissa]

Vielä. Välillä tulee mieleen myös itsensä satuttaminen. En ole kuitenkaan onneksi lähtenyt sille tielle. Enkä vieläkään voisi kuvitella oikeasti toteuttavani suunnitelmiani.

Okei hei ihan tosi hyvä kuulla:) yritä pitääkkin noin ette tee tyhmyyksiä

Mullakin oli jossain välissä joku kyseenalainen ajatus. Mutta tosissaan kuolla en halua. En edes halunnut silloin kun pohdin tuota ajatusta yli puolituntia ja makasin sängyssä kuunnellen apulantaa.
Kuolla en halua, sen mä tiedän. Oikeestaan muuta en lol

 

[mielikuvitusolento]

En nyt lukenu koko keskustelua mut jos on mahollista nii kannattaa ostaa ihoteippiä ja haavalappuja. Niil voi sit suojata sitä haavaa ettei se ensinnäkää sotke verta kaikkialle ja ettei siihen haavaan mee mitään likaa tms. Sen lisäks se ihon värinen ihoteippi voi vähän peittää sitä ettei muut nää tai kiinnitä huomiota ni paljon.

En tosiaankaa suosittele lähtee sille tielle et viiltelee koska sil hetkel voi tuntuu et ei välitä mut myöhemmin se kaduttaa. Ei ehkä heti mut jossain vaiheessa ihan varmasti. Se on tosi kauhee leima minkä itelleen voi tehä silleen et muut näkee et sus on "jotain vikaa". Ihmiset tuijottaa ja tuomitsee. Not fun. Nimimerkillä yks kenen kummatki kädet on ("väärältä puolelta) täynnä arpii. :--))) Vast viime vuonna olin silleen et en välitä siitä vaikka joku tuijottaa mut sit kuitenki välittää koska ghh. Miten sitä vois olla välittämättä.. Ihmiset suhtautuu suhun sit tosi eri tavalla ku jos ei ois arpii.. Ja sit tekee itestää vaa semmosen sirkusolion mitä ihmiset tosiaan töllöttää.....

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Okei hei ihan tosi hyvä kuulla:) yritä pitääkkin noin ette tee tyhmyyksiä

Mullakin oli jossain välissä joku kyseenalainen ajatus. Mutta tosissaan kuolla en halua. En edes halunnut silloin kun pohdin tuota ajatusta yli puolituntia ja makasin sängyssä kuunnellen apulantaa.
Kuolla en halua, sen mä tiedän. Oikeestaan muuta en lol

Yritän pitää järjen päässä siinä määrin mitä se siellä pysyy. :D:

Joo siis just tuo että en mä varsinaisesti halua kuolla. Liian moni luulee että itsetuhoiset ajatukset on sitä kuolemanhaluista settiä. Ei. Tää on jotain muuta aivan käsittämätöntä. Välillä ajattelen tietoisesti kuolemista ja välillä en edes tajua asiaa paitsi hetken myöhemmin.

Juu en pysy itsekään enää kärryillä.

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

ehkä haluaisinki kuolla mutta en halua tehhä itsemurhaa

 

[irwikissa]

Yritän pitää järjen päässä siinä määrin mitä se siellä pysyy. :D:

Joo siis just tuo että en mä varsinaisesti halua kuolla. Liian moni luulee että itsetuhoiset ajatukset on sitä kuolemanhaluista settiä. Ei. Tää on jotain muuta aivan käsittämätöntä. Välillä ajattelen tietoisesti kuolemista ja välillä en edes tajua asiaa paitsi hetken myöhemmin.

Juu en pysy itsekään enää kärryillä.

Hmm tää on kyllä kummallista ku mistään ei tiiä mittään.

TW!! Kuolemasta puhuminen jne
Muutenkin tuntuu huomionhaulle joskus ja se mun vähän liian yksityiskohtainen suunnitelma on kummallinen kans kun mä en tahdo kuolla. Mä haluan jäädä henkiin ja kärsiä. Kierolla tavalla joka kerta nautin ahdistuksen tunteesta enkä halua että se menee pois.
En halua kuolla, en edes hetkittäin. Välillä tuntuu että ei tee mieli olla olemassa. Mutta ei myöskään tee mieli olla kuollut.
Silti mun ajatus X on kuulemma aika pahan kuuloinen ja pelkään että kukaan ei huomaa tms ja sitten kuolenkin vahingossa. Enkä myöskään tiedä miksi haluan sen tehdä. Mä en halua kuolla. Mutta silti haluan pystyä satuttamaan itseäni. Ja haluan tehdä sen. En halua että kukaan puhuu mun hyvän ahdistuksen pois

Vähän koomista:D

 

[irwikissa]

ehkä haluaisinki kuolla mutta en halua tehhä itsemurhaa

Hmm milloin tälläiset ajatukset tulee?
Mikä niihin auttaa/millä ne lähtee?

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Hmm tää on kyllä kummallista ku mistään ei tiiä mittään.

TW!! Kuolemasta puhuminen jne
Muutenkin tuntuu huomionhaulle joskus ja se mun vähän liian yksityiskohtainen suunnitelma on kummallinen kans kun mä en tahdo kuolla. Mä haluan jäädä henkiin ja kärsiä. Kierolla tavalla joka kerta nautin ahdistuksen tunteesta enkä halua että se menee pois.
En halua kuolla, en edes hetkittäin. Välillä tuntuu että ei tee mieli olla olemassa. Mutta ei myöskään tee mieli olla kuollut.
Silti mun ajatus X on kuulemma aika pahan kuuloinen ja pelkään että kukaan ei huomaa tms ja sitten kuolenkin vahingossa. Enkä myöskään tiedä miksi haluan sen tehdä. Mä en halua kuolla. Mutta silti haluan pystyä satuttamaan itseäni. Ja haluan tehdä sen. En halua että kukaan puhuu mun hyvän ahdistuksen pois

Vähän koomista:D

Eikä ole koomista vaan pelottavaa D:

No joo, ymmärrän kyllä ja samaistun aika lailla kaikkeen mitä sanoit. Musta on toisaalta outoa että ajattelen kuolemaa tai kivun tuottamista itselleni kun oikeastaan pelkään kumpaakin. (Jännää myös se että harrastan kontaktilajia vaikka pelkään kipua) Ja välillä ajattelen kuoleman ajattelemista, jos tajuat mitä tarkoitan. Niinkuin ajattelen niitä ajatuksiani aivan liikaa. Sekin tuntuu juuri siltä, että no, miksen vaan voi päästää niistä irti, ei niille pidä antaa mitään arvoa. Samoin toi vahingossa kuoleminen. Yhdessä vaiheessa pelkäsin, että jos jotain käy tai mulle iskee joku raju ahdistuskohtaus niin teen jotain peruuttamatonta ikään kuin vahingossa ja sitä oikeasti haluamatta. Nyt en oikeastaan enää pelkää sitä.

Samaistun myös tohon tavallaan ahdistuksesta nauttimiseen. Tuntuu, että totuin paniikkikohtauksiin enkä pelkää niitä enää. Se voi toisaalta olla ihan hyvä asia. Enkä ole kunnon paniikkiin mennyt moneen kuukauteen. Mua myös alkaa välillä ahdistaa se, jos mua ei ole hetkeen ahdistanut. Silti haluan vahvasti parantua. Mutta en oikein osaa edes kuvitella elämää ilman ahdistusta. :D Jäätävä ping pong käynnissä mun päässä koko ajan.

 

[irwikissa]

Eikä ole koomista vaan pelottavaa D:

No joo, ymmärrän kyllä ja samaistun aika lailla kaikkeen mitä sanoit. Musta on toisaalta outoa että ajattelen kuolemaa tai kivun tuottamista itselleni kun oikeastaan pelkään kumpaakin. (Jännää myös se että harrastan kontaktilajia vaikka pelkään kipua) Ja välillä ajattelen kuoleman ajattelemista, jos tajuat mitä tarkoitan. Niinkuin ajattelen niitä ajatuksiani aivan liikaa. Sekin tuntuu juuri siltä, että no, miksen vaan voi päästää niistä irti, ei niille pidä antaa mitään arvoa. Samoin toi vahingossa kuoleminen. Yhdessä vaiheessa pelkäsin, että jos jotain käy tai mulle iskee joku raju ahdistuskohtaus niin teen jotain peruuttamatonta ikään kuin vahingossa ja sitä oikeasti haluamatta. Nyt en oikeastaan enää pelkää sitä.

Samaistun myös tohon tavallaan ahdistuksesta nauttimiseen. Tuntuu, että totuin paniikkikohtauksiin enkä pelkää niitä enää. Se voi toisaalta olla ihan hyvä asia. Enkä ole kunnon paniikkiin mennyt moneen kuukauteen. Mua myös alkaa välillä ahdistaa se, jos mua ei ole hetkeen ahdistanut. Silti haluan vahvasti parantua. Mutta en oikein osaa edes kuvitella elämää ilman ahdistusta. :D Jäätävä ping pong käynnissä mun päässä koko ajan.

Mä taas en halua parantua:D
Tuntuu etten osaa enkä ansaitse edes olla sairas ja eihän mulla edes ole paha olo.
Minäkin harrastan kontaktilajia ja pakko sanoa että olen aina tavallaan nauttinut siitä mustelma kivusta ja öm jjjoo.

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Hmm milloin tälläiset ajatukset tulee?
Mikä niihin auttaa/millä ne lähtee?

jos ahistaa/joku ei onnistu/ tuntuu miuten vaan pahalta D: ne lähtee sitten ku rauhotun :D

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Hmm tää on kyllä kummallista ku mistään ei tiiä mittään.

TW!! Kuolemasta puhuminen jne
Muutenkin tuntuu huomionhaulle joskus ja se mun vähän liian yksityiskohtainen suunnitelma on kummallinen kans kun mä en tahdo kuolla. Mä haluan jäädä henkiin ja kärsiä. Kierolla tavalla joka kerta nautin ahdistuksen tunteesta enkä halua että se menee pois.
En halua kuolla, en edes hetkittäin. Välillä tuntuu että ei tee mieli olla olemassa. Mutta ei myöskään tee mieli olla kuollut.
Silti mun ajatus X on kuulemma aika pahan kuuloinen ja pelkään että kukaan ei huomaa tms ja sitten kuolenkin vahingossa. Enkä myöskään tiedä miksi haluan sen tehdä. Mä en halua kuolla. Mutta silti haluan pystyä satuttamaan itseäni. Ja haluan tehdä sen. En halua että kukaan puhuu mun hyvän ahdistuksen pois

Vähän koomista:D

EDELLEEN TW!!! ahistus ja kuolema

oi mulla on niin sama tunne tuohon että nautit ahistuksesta. haluaisin myös kärsiä muitten toimesta D: jep kaukana terveestä

tavallaan haluaisin että mulle tapahtuis mitä tahansa pahaa ja kärsisin loppuelämän. ja en halua kuolla. mutta välillä vaan haluan pois.

tsemppiä sulle D: