Lukio Voiko ylppäreistä saada huonon arvosanan, vaikka olis kurssiarvosanat olleet hyviä?

[Lalamon]

Moi!
Sain ranskan preleistä B:n, mikä harmittaa minua hirveästi, sillä olen aina ennen ranskan kursseista saanut arvosanaksi 10-8. Onko tavallista, että ylppäreissä rapsahtaa huono arvosana, jos on lukiossa mennyt oppiaineen kohdalla hyvin? Harmittaa suurenmoisesti saamani arvosana, ja pitäisi tänään ranskaakin opiskella. :'(

 

[aarre]

mulla oli lukiossa kemian kursseista ysiä ja kymppiä. kirjoituksista tulikin sitten c. luulin pitkään että jotenkin alisuoriuduin, mutta sitten tajusin että kirjoitusten ja kirjan tehtävien välinen tasoero on oikeasti aika huima. enkä oo matemaattisesti kovinkaan lahjakas. en osaa soveltaa, mitä taas kirjoituksissa vaadittiin.

 

[Lalamon]

mulla oli lukiossa kemian kursseista ysiä ja kymppiä. kirjoituksista tulikin sitten c. luulin pitkään että jotenkin alisuoriuduin, mutta sitten tajusin että kirjoitusten ja kirjan tehtävien välinen tasoero on oikeasti aika huima. enkä oo matemaattisesti kovinkaan lahjakas. en osaa soveltaa, mitä taas kirjoituksissa vaadittiin.

Höh, no sepä harmi. Odotin tosin saavani edes M:n, niin kyl tietty tää arvosana harmittaa. En älynnytkään, että olis oppikirjojen ja ylppäreiden vaikeustasoero noin huomattava. :o Kielellistä lahjakkuutta minulla taas ei puolestaan ole :D

 

[Cieli]

Voi saada, mulla elämänkatsomustieto kurssit 8-9, ylppäreistä B. Toisaalta ruotsi kurssit 7-8, mutta ylppäreistä E. Nää menee joskus ihan oudosti, kurssiarvosana ei korreloi ylppärimenestyksen kanssa yhtään.

 

[ujobiseksuaali]

voi ja voi myös saaha paremman arvosanan. riippuu aika pitkälti siitä millanen koe sattuu kohalle.

 

[Lalamon]

Voi saada, mulla elämänkatsomustieto kurssit 8-9, ylppäreistä B. Toisaalta ruotsi kurssit 7-8, mutta ylppäreistä E. Nää menee joskus ihan oudosti, kurssiarvosana ei korreloi ylppärimenestyksen kanssa yhtään.

voi ja voi myös saaha paremman arvosanan. riippuu aika pitkälti siitä millanen koe sattuu kohalle.

Aika kummaa. Ja oon saanut käsityksen, että kurssisuoritus vaikuttaisi myös siihen, millaisen arvosanan voi ylppäreissä saada. Esimerkiksi jos on ruotsin arvosanat ollut kutosia ja vitosia, niin laudaturia on turha unelmoida. Mut ei perse, jos jossain vaikeessa aineessa tulis saakelin helppo koe naaman eteen. xD
Mut tätä menoo mun ylppärit menee päin persettä...

 

[Maisie]

Riippuu myös opettajasta tosi paljo. Meil on ruotsis helppo saada kymppejä vaikkei sit oikeesti osaiskaa mitää, koska se opettaja ei vaadi tarpeeks. Ja toisaalta entine pitkän matikan opettaja oli nii vaativa et ihmisille tuli yllätyksenä ku ne sai L ylppäreistä

 

[aarre]

Aika kummaa. Ja oon saanut käsityksen, että kurssisuoritus vaikuttaisi myös siihen, millaisen arvosanan voi ylppäreissä saada. Esimerkiksi jos on ruotsin arvosanat ollut kutosia ja vitosia, niin laudaturia on turha unelmoida. Mut ei perse, jos jossain vaikeessa aineessa tulis saakelin helppo koe naaman eteen. xD
Mut tätä menoo mun ylppärit menee päin persettä...

mä sain historiasta laudaturin ihan vain koska osui kohdalle jokeri, jossa kysyttiin mun harrastuksesta. laudaturin raja oli 34 pistettä ja jokeri nosti pisteeni juuri siihen 34:ään.

 

[ujobiseksuaali]

Aika kummaa. Ja oon saanut käsityksen, että kurssisuoritus vaikuttaisi myös siihen, millaisen arvosanan voi ylppäreissä saada. Esimerkiksi jos on ruotsin arvosanat ollut kutosia ja vitosia, niin laudaturia on turha unelmoida. Mut ei perse, jos jossain vaikeessa aineessa tulis saakelin helppo koe naaman eteen. xD
Mut tätä menoo mun ylppärit menee päin persettä...

ei sitä kannata turhaan stressata. yleensä ne kurssiarvosanat korreloi kirjotusten arvosanojen kans mut tosiaa kurssitehtävät ja yo-tehtävät kyllä eroaa toisistaa. tän takii on tärkeetä tehä niitä vanhoja yo-kokeita. mut niinku esim mulla oli kemiasa kympin keskiarvo, kirjotin M:n. fysiikasta, ainaki kaks kertaa vaikeemmasta aineesta missä keskiarvo oli ysi, kirjotin kans M:n. kokeen yleine vaikeustaso vaikuttaa myös paljo siihe millasii arvosanoi tulee ku ne gaussataan kaikki vaa yhtee.

 

[kilsikka]

Kuten täällä on jo sanottukin, niin hyvin paljon vaikutusta on sillä mikä koe sattuu kohdalle. Itse kirjoitin esim. lyhyen matematiikan aikaisemmin kuin muut vuosikurssilaiset ja koe oli huomattavasti vaikeampi kuin näillä seuraavilla. Toki yleinen suoriutumistaso vaikuttaa pisteytykseen, koska ylioppilaskirjoitusten arvostelu noudattaa gaussin käyrää (ilmeisesti?) edelleen.

 

[Makkachin]

Aika kummaa. Ja oon saanut käsityksen, että kurssisuoritus vaikuttaisi myös siihen, millaisen arvosanan voi ylppäreissä saada. Esimerkiksi jos on ruotsin arvosanat ollut kutosia ja vitosia, niin laudaturia on turha unelmoida. Mut ei perse, jos jossain vaikeessa aineessa tulis saakelin helppo koe naaman eteen. xD
Mut tätä menoo mun ylppärit menee päin persettä...

Kyllähän tuo aika pitkälti pitää paikkansa, että kutosilla tuskin laudaturia tulee. Kokeen helppoudella tai vaikeudella ei pitäisi olla kovin merkittävää vaikutusta, koska arvosanat jaetaan normaalijakauman mukaan (toki yksittäisiä tapauksia katsellessa kaikenlaisia muuttujia on enemmän, mutta yleisesti siis). Poikkeuksena ehkä sellaiset tilanteet, että esim. syksyllä englannin kirjoittajat ovat tietääkseni yleensä tasokkaampia ja silloin on vaikeampaa saada korkea arvosana, kun kilpailu on kovempaa.

Luulen itse, että eniten vaikuttaa opettaja ja sen tekemät kokeet, jotka sitten saattavat olla tasoltaan vaativampia tai helpompia kuin kirjoitukset, eivätkä täten anna täyttä kuvaa osaamisesta verrattuna kirjoituksiin. Mutta itse esimerkiksi sain englannista korkean E:n, vaikka kurssirivistö oli lähes pelkkiä kaseja, ja sen luulen johtuvan ihan siitä, etten koskaan panostanut kurssikokeisiin täysillä. Kurssikokeet vain eivät ole ihan yhtä objektiivinen mittari ja siksi heittelyä tapahtuu.

 

[almanakka]

Mietin samaa, psykologian preli on vasta edessä. Jotenkin en jaksa uskoa että voisin saada kirjoituksista L:ää ja E:kin tuntuu kaukaiselta, vaikka olenkin saanut kursseista kymppejä ja pari ysiä (1 kymppi projektityöstä, 1 etäkokeesta jossa sai käyttää kirjaa, 1 ykköskurssin paperikokeesta).

Kertauskurssilla pisteytettiin entisten opiskelijoiden kirjoittamia yo-esseitä, ja niistä on kyllä palautunut mieleen monia vanhoja asioita. Meille myös jaettiin joka kurssilla hirmu kasa monisteita, joten ehkä niidenkin tutkiminen auttaa.

 

[meikä]

en nyt jaksanu lukea muitten kommentteja, mut ainakaan mulla ei mun kurssinumerot oo korreloinu mitenkään siihen, mitä oon kirjottanu xd Esim matikassa keskiarvo on 9 ja silti sain kirjotuksista B että, että..

 

[Lalamon]

mä sain historiasta laudaturin ihan vain koska osui kohdalle jokeri, jossa kysyttiin mun harrastuksesta. laudaturin raja oli 34 pistettä ja jokeri nosti pisteeni juuri siihen 34:ään.

Ei perse, mikä tuuri sulla sit kävi. Tätä mäkin oon miettinyt, et jos kielten kokeiden tehtävät liittyis vaikka omaan harrastukseen, niin sitä kautta vois saada hyvin pisteitä. :D

 

[Lalamon]

Riippuu myös opettajasta tosi paljo. Meil on ruotsis helppo saada kymppejä vaikkei sit oikeesti osaiskaa mitää, koska se opettaja ei vaadi tarpeeks. Ja toisaalta entine pitkän matikan opettaja oli nii vaativa et ihmisille tuli yllätyksenä ku ne sai L ylppäreistä

Juu, totta. Tosin oon kuullut mun luokkalaiselta, et meidän koulun ranskan ope, joka myös opettaa ruotsia, tunnetaan tiukasta arvostelutyylistään. Eli ei kai noi kurssiarvosanat oo voinut mennä huonon arvioinnin piikkiin, ellen sit ole opettajan lellikki. :D

 

[Lalamon]

ei sitä kannata turhaan stressata. yleensä ne kurssiarvosanat korreloi kirjotusten arvosanojen kans mut tosiaa kurssitehtävät ja yo-tehtävät kyllä eroaa toisistaa. tän takii on tärkeetä tehä niitä vanhoja yo-kokeita. mut niinku esim mulla oli kemiasa kympin keskiarvo, kirjotin M:n. fysiikasta, ainaki kaks kertaa vaikeemmasta aineesta missä keskiarvo oli ysi, kirjotin kans M:n. kokeen yleine vaikeustaso vaikuttaa myös paljo siihe millasii arvosanoi tulee ku ne gaussataan kaikki vaa yhtee.

Juu, toi on totta, et pitää Abitreeneis käydä harjoittelee ylppäreitä varten.

 

[Lalamon]

Kuten täällä on jo sanottukin, niin hyvin paljon vaikutusta on sillä mikä koe sattuu kohdalle. Itse kirjoitin esim. lyhyen matematiikan aikaisemmin kuin muut vuosikurssilaiset ja koe oli huomattavasti vaikeampi kuin näillä seuraavilla. Toki yleinen suoriutumistaso vaikuttaa pisteytykseen, koska ylioppilaskirjoitusten arvostelu noudattaa gaussin käyrää (ilmeisesti?) edelleen.

Kuulemma viime syksyn matikan ylppäri oli tavanomaista vaikeampi. Onneks en ite silloin matikkaa kirjoittanut, tosin voihan ens keväänä olla vielä vaikeampi.
Tässä mielessä vois aatella, että pitää vaan toivoa, että tulee hyvä koe naaman eteen, eikä että olis lukenut ylppäreihin hyvin, vaikka silläkin on merkityksensä kokeessa.

 

[Lalamon]

Kyllähän tuo aika pitkälti pitää paikkansa, että kutosilla tuskin laudaturia tulee. Kokeen helppoudella tai vaikeudella ei pitäisi olla kovin merkittävää vaikutusta, koska arvosanat jaetaan normaalijakauman mukaan (toki yksittäisiä tapauksia katsellessa kaikenlaisia muuttujia on enemmän, mutta yleisesti siis). Poikkeuksena ehkä sellaiset tilanteet, että esim. syksyllä englannin kirjoittajat ovat tietääkseni yleensä tasokkaampia ja silloin on vaikeampaa saada korkea arvosana, kun kilpailu on kovempaa.

Luulen itse, että eniten vaikuttaa opettaja ja sen tekemät kokeet, jotka sitten saattavat olla tasoltaan vaativampia tai helpompia kuin kirjoitukset, eivätkä täten anna täyttä kuvaa osaamisesta verrattuna kirjoituksiin. Mutta itse esimerkiksi sain englannista korkean E:n, vaikka kurssirivistö oli lähes pelkkiä kaseja, ja sen luulen johtuvan ihan siitä, etten koskaan panostanut kurssikokeisiin täysillä. Kurssikokeet vain eivät ole ihan yhtä objektiivinen mittari ja siksi heittelyä tapahtuu.

Joku tosta opettajan arvionnista mainitsikin jo aiemmin. Mut olis kyl tosi kova kolahdus itelle, jos saa kuulla hyvien kurssiarvosanojen johtuneen vain open löyhästä arviointimenetelmästä.
Tota syksyisin tehtävästä enkun ylppäristä tuli mieleen, et saattokohan enkun huono arvosana mennä mulla ajankohdan piikkiin, jos kerta ssilloin kirjoittaa taidokkaammat opiskelijat? :D

 

[Lalamon]

en nyt jaksanu lukea muitten kommentteja, mut ainakaan mulla ei mun kurssinumerot oo korreloinu mitenkään siihen, mitä oon kirjottanu xd Esim matikassa keskiarvo on 9 ja silti sain kirjotuksista B että, että..

Olis kyl paha, jos kaikki ylppäriarvosanat olis mulla B:n luokkaa, jos muuten oppiaineessa suoriutuminen on lukioaikana mennyt hyvin. :D

 

[Makkachin]

Joku tosta opettajan arvionnista mainitsikin jo aiemmin. Mut olis kyl tosi kova kolahdus itelle, jos saa kuulla hyvien kurssiarvosanojen johtuneen vain open löyhästä arviointimenetelmästä.
Tota syksyisin tehtävästä enkun ylppäristä tuli mieleen, et saattokohan enkun huono arvosana mennä mulla ajankohdan piikkiin, jos kerta ssilloin kirjoittaa taidokkaammat opiskelijat? :D

Hmm, voihan se olla hyvinkin että sillä oli vaikutusta. En osaa tarkemmin sanoa, että miten paljon se vaikuttaa, mutta en kyllä toisaalta usko että se ero mikään päätähuimaava olisi.

 

[muumimuki]

Onhan se mahdollista. Mä sain pitkän matikan prelistä heikon B:n, vaikka mun kurssiarvosanat on ollu suurimmaks osaks kasia, pari ysiä ja yks kymppikin. Tiedän jo nyt etten tuu kirjottamaan matikasta C:tä parempaa arvosanaa, koska ne koetehtävät on niin paljon soveltavampia kun perus kurssitehtävät. Sitten taas reaalien kohdalla mä ajattelisin asian olevan vähän niin, että jos sä oot oikeesti opiskellu ne asiat sillon kun ne on kursseilla käyty ja saanu sitä kautta hyviä arvosanoja, niin sun pitäis pärjätä kirjotuksissakin ihan hyvin. Mutta tietenkään ikinä ei voi tietää millasia tehtäviä YTL keksii ja reaalin kokeessakin saattaa olla joku tosi kummallinen aineistotehtävä tai niin soveltava tehtävä, ettet välttämättä osaa vaikka oisitkin opiskellu asiat hyvin ja saanu hyviä kurssiarvosanoja. Se kokeessa menestyminen ei kuitenkaan ikinä oo yhdestä tehtävästä kiinni, muista se :)

 

[auringonkukkapuu]

Mun terveystiedon kurssien perusteella oisin voinu hyvinkin saada M tai E, mutta sain A. Että kyllä se yo-koe voi silti penkin alle mennä. Tuo meidän terveystiedon yo-koe aiheutti ison haloon opiskelijoiden keskuudessa ja ihan lehdissäkin siitä taidettiin kirjoittaa, eli aina se ei ole edes omasta osaamisesta kiinni.

 

[nakkikioski]

tunnen yhden kenen yh arvosanat oli aina 9&10 ja sitten ylppäreistä tulikin A

 

[Lalamon]

tunnen yhden kenen yh arvosanat oli aina 9&10 ja sitten ylppäreistä tulikin A

Höh, kyllä varmana harmitti kyseistä tyyppiä. :( Itteä vituttais sikana, jos itelle kävis näin. Näillä lukemin tulee käymään.

 

[Lalamon]

Mun terveystiedon kurssien perusteella oisin voinu hyvinkin saada M tai E, mutta sain A. Että kyllä se yo-koe voi silti penkin alle mennä. Tuo meidän terveystiedon yo-koe aiheutti ison haloon opiskelijoiden keskuudessa ja ihan lehdissäkin siitä taidettiin kirjoittaa, eli aina se ei ole edes omasta osaamisesta kiinni.

Toi artikkeli olis kiva lukee, jos se on netissä. :D Mut aika harmi sinänsä, että joutuu kuumottelee, millanen koe tulossa, eikä välttämättä sitä, miten on asiat oppinut.
Sitten kun miettii sitä, että osoittaako koe omaa osaamista vai ei. Toki vaikeat kokeet osoittavat, onko kokelas erityisen taidokas aineessa, että pärjää siinä vaikeusasteesta riippumatta, mutta sit harmittaa, että koe on ajankohdasta riipouen välillä vaikeampi. Esimerkiksi jos seiskan oppilas saakin ruotsista E:n ja ysin oppilas B:n, niin siinä sit vähän kummastuttaa, että onko oppilas taitava vai ei, useat ihmiset kun näyttävät katsovan lukiolaisen taitoja ylppäreiden perusteella. Toki toi kurssiarvosanajuttu voi myös mennä opettajien arvioinnin piikkiin. :D

 

[Lalamon]

Onhan se mahdollista. Mä sain pitkän matikan prelistä heikon B:n, vaikka mun kurssiarvosanat on ollu suurimmaks osaks kasia, pari ysiä ja yks kymppikin. Tiedän jo nyt etten tuu kirjottamaan matikasta C:tä parempaa arvosanaa, koska ne koetehtävät on niin paljon soveltavampia kun perus kurssitehtävät. Sitten taas reaalien kohdalla mä ajattelisin asian olevan vähän niin, että jos sä oot oikeesti opiskellu ne asiat sillon kun ne on kursseilla käyty ja saanu sitä kautta hyviä arvosanoja, niin sun pitäis pärjätä kirjotuksissakin ihan hyvin. Mutta tietenkään ikinä ei voi tietää millasia tehtäviä YTL keksii ja reaalin kokeessakin saattaa olla joku tosi kummallinen aineistotehtävä tai niin soveltava tehtävä, ettet välttämättä osaa vaikka oisitkin opiskellu asiat hyvin ja saanu hyviä kurssiarvosanoja. Se kokeessa menestyminen ei kuitenkaan ikinä oo yhdestä tehtävästä kiinni, muista se :)

Juu, mutta kyl inhottais, jos isoja pisteitä antava tehtävä olis just se hankalin. :D Ja noi YTL:n metkut on kyl välillä inhottavia. Viime syksynä enkun ylppäreissä kehotettiin antamaan alle 80 merkin vastaus, vaikka olis saannut ylittyä. Kyllä näin syksyllä enkun kirjoittanutta vitutti...

 

[muumimuki]

Juu, mutta kyl inhottais, jos isoja pisteitä antava tehtävä olis just se hankalin. :D Ja noi YTL:n metkut on kyl välillä inhottavia. Viime syksynä enkun ylppäreissä kehotettiin antamaan alle 80 merkin vastaus, vaikka olis saannut ylittyä. Kyllä näin syksyllä enkun kirjoittanutta vitutti...

Noi merkkirajotukset on kyllä inhottavia. Sekin on ärsyttävää jos ihan kurssikokeessa pyydetään vaikka määrittelemään joku käsite ja siinä saa käyttää max 250 merkkiä. Sit joutuu tiivistämään sitä selitystä eikä siitä saa ollenkaan niin kattavaa kun jos sais kirjottaa vapaasti D: Mun mielestä noi merkkirajotukset on usein jopa melko turhia, koska eikö sekin mittaa osaamista että kuinka hyvin osaa poimia sen olennaisen ilman tommosia rajotuksiakin...

 

[Lalamon]

Mun terveystiedon kurssien perusteella oisin voinu hyvinkin saada M tai E, mutta sain A. Että kyllä se yo-koe voi silti penkin alle mennä. Tuo meidän terveystiedon yo-koe aiheutti ison haloon opiskelijoiden keskuudessa ja ihan lehdissäkin siitä taidettiin kirjoittaa, eli aina se ei ole edes omasta osaamisesta kiinni.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201710012200429979 Ai oliks se tää juttu? En oo viel lukenut, mut aikamoinen juttu näyttää olevan. :D

 

[Lalamon]

Mut mitä mä sit teen, jos tulee huono arvosana aineista, joissa oon kurssiarvosanojen mukaan hyvä? Sit alkais perhe raivoomaan, että oon tyhmä jne. ja kokisin vaan iänikuisen häpeän. Perheeni kun on kunnianhimoinen. En kyl tätä menoo lakkii saa...

 

[ujobiseksuaali]

Noi merkkirajotukset on kyllä inhottavia. Sekin on ärsyttävää jos ihan kurssikokeessa pyydetään vaikka määrittelemään joku käsite ja siinä saa käyttää max 250 merkkiä. Sit joutuu tiivistämään sitä selitystä eikä siitä saa ollenkaan niin kattavaa kun jos sais kirjottaa vapaasti D: Mun mielestä noi merkkirajotukset on usein jopa melko turhia, koska eikö sekin mittaa osaamista että kuinka hyvin osaa poimia sen olennaisen ilman tommosia rajotuksiakin...

myös tiivistäminen mittaa osaamista. joku merkkiraja on periaatteessa pakko laittaa ettei vastaukset lähe rönsyilemää ja tekstin punanen lanka katoaa.