Aihe vapaa En tiiä saatana

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Se tunne kun yhtäkkiä tunnet something coming out of your vagina mut se ei oo menkat eikä kusta xd varmaan ainut vaihtoehto et se on discharge tai jotain mutta miks se tuntu noin paljon.. siis vähintäänkin confusing koska mitä ny taas. Sit eka reaktio on kuitenkin se että tuntuu melkein niinkun sitä ois niin paljon että housut kastuu nii siks ensin oot vaa sillee panic koska se oikeesti tuntu silt et se ois tullu housuista läpi tai jotain. Tai no onhan mun housut jo märät tässä vaiheessa muutenki kyllähän ne aika nopee menee siihen et sitä jutskaa tulee alushousujen läpi housuihin. Välillä tuntuu et sais olla melkeinpä joka päivä vaihtamassa farkkujakin/yöhousuja tai mitä ny sit pidänkään. Koska emt, haju ja märkyys 🙃 mut okei, en tiedä jos toi äskenen oli muuten vaan vai siks jos olin kiihottunu tai en tiiä? 😶 oli vaan niin oudon tuntusta että mystiseltä tuntuu. Ja se tuntu et se valuu tosi hitaasti xddd

Idk at this point,,,,
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
ÄÄÄÄH

it gets worse

en pääse pois tästä kuilusta. En pääse. Ei oo mitään mitä voi tehdä, vieläkään.

"Intensiivisen tunteikkaalle lapselle voi opettaa, että jokaisella on erilaisia tunteita, jotka tulevat ja menevät – kuin vaikkapa aallot. Joillakin voimakkaat tunteet ovat kuin isoja jättiläisaaltoja meressä, toisilla tunteet näkyvät vain pienenpieninä laineina. Tunneaallokossa kannattaa opetella surffaamaan – eikä kaikkia tunnetiloja ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Pettymyskin menee ohi ja kaikesta selvitään."

NIINKÖ. :D

Pistää miettimään.








Milläköhän tavalla esim kaikesta selvitään kun ei olla selvitty noin 20 vuodessa? Ollaankohan jo toisen 20 vuoden jälkeen jo selvitty asiasta kenties? Kyllä se aika kauan aikaa ottaa ainakin
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Ei niistä asioista aina vittu selvitä. Tai jos selviäminen tarkoittaa jatkuvaa tuskaa koko ajan vuosikymmenien ajan niin sitte tietysti
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Ööö

Kuulemma late twenties on elämän pahinta aikaa???

Mä en ees oo viel siellä! Late twenties on 26-29. Mä en ees oo siellä vielä miten tästä voi mennä enää pahemmaksi???????????? Jos tää menee tästä pahemmaksi vielä niin en varmaan pysy edes hengissä enää.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Wow.

Oikeest.

God really said: 2022 will be hell for you

Miks must tuntuu et tää koko vuos on ollu ihan hirvee.

ei vittu oikeesti

en saa yutoa ikinä pois mielestä näköjään ihan sama mitä yritän
God really said: 2022 will be hell for you.
God also said: 2023 will be hell for you.
Entäs 2024?
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
hard determinism

Siinäpä vasta konsepti josta tykkään.

Eiks se ratkaisis mun kaikki ongelmat? 🤔
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
En kestä ku tää on vähän väliä tämmönen filosofiakesu.

Silti sain lukiossa filosofiasta (siis päättötodistuksessa) jonkun emmä tiiä varmaan tyydyttävän :D vai hyvä 🤔 just nimittäin yks päivä kattelin sitä todistusta. Se oli joko tyydyttävä tai hyvä, en nyt muista kumpi.

Hahahahah

Joo mut oikeesti vituttaa olla tämmönen paska syvällinen

Koska muuten ei ois mitään ongelmia

Oon convinced et muut on onnellisempia. Ihmiset vaikka kuten oma äitini niin on aivan varmasti ja SELVÄSTI onnellisempia kuin minä, joka olen syvällinen. Tiedän että oon aina ollukin sellainen joten se on mun perusluonne tietysti, mutta se vain aiheuttaa about kaikki mun ongelmat.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Ja filosofinen ocd mulla ainakin on. Ja se aiheuttaa kaikki mun ongelmat ilmeisesti.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
No joo en mä kuitenkaan pääse tästä mihinkään.

Yksinkertaisesti en tiedä.

Mutta jos en tiedä mistään mitään (niin kuin en tiedä) niin mitä väliä millään sitten on? Ei olekaan. Eli voin elää loppuelämäni niin että millään ei ole väliä

Paitsi en voi. Koska mun pitää aina mennä sen tietyn hetken mukaan? Eikös kaikki elä niin? Mutta sitten mulla ainakin tulee sellasia että aa okei, nyt tuntuu oikeelta vaikkapa kattoo joku vidi (siis joku tietty, mikä ny sit onkaan) niin sit mul on sillee et okei mun pitää tehdä näin. Mut se "pitää tehdä näin" saattaa vaihtua jo ennen sen kattomista johonkin muuhun. Esimerkki: ihan vähän aikaa sitten kelasin että vois kattoa follow your dreams biisusta jos löytyis joku eunkwang fancam. En muista ees löytykö, mutta joka tapauksessa en sitten enää välittänyt siitä koska löysin jonkun toisen (en muista enää sitäkään mikä se oli) ja sitten taisin katsoa sen sen sijaan. Mutta se ei enää haitannut koska se "oikein olemisen tunne" oli siirtynyt siihen toiseen videoon, joten se alkoi tuntua luontevammalta vaihtoehdolta, vaikka juuri hetki sitten luontevimmalta tuntui katsoa se follow your dreams vidi. Se vaihtui sekunnissa periaatteessa.

Toinen esimerkki: tänään suunnittelin että voisin kokeilla tota kasvomaski jutskaa mikä mulla on ollu tossa pitkään ja mun piti jo juhannuksena koittaa sitä lol. No ajattelin että okei nyt kun mulle tuli yhtäkkiä kylmä niin etin jonkun pitkähihasen tähän päälle ensin ja sitten sen jälkeen laitan ton kasvomaskin. No, aloin etsiä pitkähihasta mutta en meinannut löytää, sitten löysin yhtäkkiä yhden ja sit olin sillee OMG mul on tämmönenki paita???? En muistanu??? Sit kokeilin sitä päälle ja se oli ihana mutta tajusin että se on ehkä vähän iso kun se vähän tippui päältä (siis valui silleen kun se paljastaa olkapäät ni sit se vaa valu pois päältä lopulta xD). Niin sit olin sillee aa okei en ny sit viitti käyttää kun se valuu pois päältä liian iso :((( sit vaihdoin t-paidan takasin ja mul ei enää ollu kylmäkään ja taisin käydä vessassa tai jotaki muutaki tein sit siinä vielä, no vähän ajan päästä tajusin et olin unohtanut sen koko maskihomman kokonaan ja olin sillee iha sama :D sit se ei tuntunut enää sellaselta et mun pitäis tehdä niin koska suunnitelmat oli jo muuttunu.

Niin tollain niinku nää vähän toimii et koko ajan kaikki muuttuu et mikä tuntuu "oikeelta" tehdä. Sitten meen jotenkin sen mukaan. Et niiku tulee se joku impulssi. Mut aina se muuttuu kesken kaiken joka tapauksessa. Sit taas mennään sen uuden impulssin mukaan. Sit unohan koko ajan ne edelliset asiat. Et niiku mietin tosi paljon sitä MITEN mun aivot toimii

Tai et se on tosi tärkeää. Et miks teen niinku teen. Miks oon olemassa. Mitä mun kuuluu tehdä elämässä. Mitä teen minäkin hetkenä. Jne. Kaikki tollaset kysymykset. Et mitä mun pitäs tehä tossa ja tossa hetkessä. Niin SE on mun ongelma elämässä. Se alkuperäinen ongelma luulisin.

Mut kai mä sit vaa seuraan niitä impulsseja. En nyt oikein tiedä mitä siinä pitäis tehdä. Toivottavasti teen kaiken oikein.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Enää mun aivot ei enää varmaan ees taipuis siihen mitä tein joskus ehk 7-17-vuotiaana. Se oli jotaki just sellasta että vaihtelin niitä tapoja millä päätin asiat. Ensin saatoin päättää vaik joistain sanoista jossain kirjassa et mitä teen. Et mun toiminta tuli jotenkin sieltä sitten. Sit aina välillä vaihtelin niitä, seuraavaks saatoin päättää osottamalla vaikka randomisti jonnekin ja se ei tarvinnut siis olla mikään tietty esine vaan silleen että jos ajattelin siinä jotain et mitä teen seuraavaks niin sit se oli niin. Et jos vaik osotin vaa jonneki iha minne vaa (tietysti se oli sellast huomaamatonta yleensä et sellane pieni liike mitä muut ei noteeraa mitenkään) ja se sattui osottaa vaik seinään ni se vaa oli sellaine et saatoin siin samalla ajatella vaik et ok nyt meen nukkumaa. Tai siis tähän tyyliin. Mut et siin vaa piti olla se osottaminen mukana siin päätöksenteossa ns. Sit mitä kaikkee niit olikaa, kans sellanen tais joskus olla er KUULEMISTANI sanoista (eli ei kirjasta vaikka vaan kuulemistani, vaikka telkkarist tai mitä mun perheenjäsenet sanoo) keksin jotain mitä seuraavaksi teen. Mutta siis tärkeä pointti: tää ei todellakaan ollut mitään mitä tein vaan joskus vaan ELIN NÄIN. koulussakin muistan kun aina piti olla kartalla siit mitä seuraavaksi teen ja vetelin niitä asioita millon mistäkin. Joskus saatto olla esim "oota vaa et tää tunti loppuu ei sen kummempaa" tai jotaki. Sitte aina sen jälkeen piti keksii seuraava asia. Se oli ihan mun perus elämää, niin mä elin. Eli tää oli niiku se mist lähettiin ja vieläkin mietin usein et mitä jos toi oli sittenkin se oikein oleva asia? 2015 sen lopetin sen ison kriisin myötä. Tää oli tää ku istuin saunassa ja tuntui ihan kamalalta. Ku en ikinä sit tienny oliks toi oikein vai mitä mun oikein pitäiskään tehdä. Tietysti totuin siihen ja siitä tuli se mitä pitää tehdä, mut kai se aina oli silti sellanen (tai ainakin välillä) et en tiedä...... Et mitä tehdä silti. Ainakin 2010 ja 2015 just oli ne isot kriisit. Se ei todellakaan ollu yhtään kivaa. Eikä oo vieläkään :)

Nii... Ja nyt sit teen näin että vaa... No okei lyhyesti sanottuna oon ihan hukassa. En tiiä yhtään mitä teen eikä tää oo vieläkään yhtään kivaa.


En voi uskoa että ajattelen edelleen samoja asioita kun 2010 syksyllä kun olin yhessä paikassa käymässä. Muistan sen niin elävästi. Olin niin ongelmissa silloin, ajattelin näitä asioita siinä samalla kun shoppailin jotain ja niiku samalla elämä meni eteenpäin ja olin kamun kaa ja pystyin nauttii siit shoppailusta yms kaikesta ja oli jotenki ihana sellanen ilma ulkona ja kaikkee, mut silti mietin vaa näitä asioita. Ihan samoja ku nytkin. Yritin keksiä ratkaisua siihen yhteen ja samaan ongelmaan. En ymmärrä miten se voi edelleen olla sama ongelma :D niinpä uskon että se tulee olee aina. Se on mun elämän punainen lanka joka pysyy kaiken läpi.

Ja oikeesti tuntuu ettei tosta 2010 ole edes kauan aikaa. Kiva nykyisin löytää niit korui mitä sillon just ostin sieltä 🥴 tulee muistot mieleen. Käytin välillä tos öö keväällä sitä yhtä kaulakoruu minkä sillon ostin niin se on vaan niin hauskaa ajatella kuinka en oo päässyt eteenpäin siitä tippaakaan.

:')



Joooo taidan olla vammainen henkilö selvästi.

"Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa."

En ymmärrä tota täysin mutta kai se on henkinen vamma niin enkös mä sit oo ja enhän mä missään töissäkään ole ja turha kuvitella että ikinä tuun olee. Mut en siis tajua tota lausetta kyllä juuri ollenkaan :DDDD mutta joo henkinen vamma on ja en osallistu yhteiskuntaan tai jotain. Emt. Vammainen mikä vammainen joka tapauksessa, kiinnosta mitkään vitun määritelmät kun jokainen näkee kuinka vammaista tämmöinen touhu on :D mutta se on mun elämä.

Eikä se kuulkaas siitä mihinkään muutu

Mietin samoja asioita yhä ja nii joten.





En vieläkään tiedä teenkö nyt impulssien mukaan vai :') toisaalta se miten ennen tein.... Toisaalta ei mikään niistä..... Toisaalta en oikein voi tehdä mitään............. Toisaalta en tiedä mitä mun pitää tehdä... Hei :))) mitä mun pitää tehdä hei :)))))))) harmi kun kukaan ei sitä voi kertoa:))))))))))))))))))))))))) aikamoinen vamma kyllä selkeästi.

Niin siks en nytkään voi tehdä mitään:)

En koskaan löydä vastausta :)

Paskaa :)

Haluun tappaa itteni:)

Mitä muutakaan tekisin ja millä perusteella:) toisaalta millä perusteella tappaisin itteni. Millä perusteella kirjoitan nyt. Millä perusteella syön, jos nyt vaikka söisin. Miks teen niin? Mitä pitää tehä? Mitä mun pitää tehä? Mikä se on? Ei sellasta oo? Tai on? Tai ei? Niinpä jäljelle ei jää mitään muuta kuin: en tiedä.

Silti mun pakko niitä impulsseja jotenki seurata koska niin mun aivot menee enkä osaa muuta eikä kiinnostakaan. Tässä vaiheessa mua ei kiinnosta elämässä mikään joten meni se oikein tai väärin niin en välitä. Kiva kun piti jättää sellainen asia taakse joka oli kaikista tärkeintä elämässä mulle. Mutta kun siltä loppu merkitys koska se ei tuntunut enää siltä oikealta asialta mitä piti tehdä.

Lisäksi mult katoo ajatus joten en ees pysty miettii tätä asiaa. Niinpä en välitä enää mistään. Mut periaatteessa vaa sit teen jotain. En mä oikein tiiä. En mä mitään sen kummempaa saa aikaan. Oon kotona ja teen jotain vaa aina. Turha elämä mutta siis enpähä ainakaa tapa itteeni. Periaatteessa kaiken PITÄIS olla ihan sama, mut voin olla väärässäkin. Eikä tätä auta ajatella koska en tiiä. Ei oo mitään. Ei oo eees tätä ongelmaa koska ei oo mitään. Jos ei oo mitään ei oo ongelmaakaan. Jne. Kaikki on silloin pelkästään positiivista eikö.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
No okei en tiiä. Tää on samantekevää kokonaan. Jännää tajuta että ne aikasemmatkaan asiat ja koko ongelma tai ongelmat ei merkitse todellisuudessa mitään! Eli jees tästä sitten vaan. Jotain. Koko loppuelämä. Vaan. Jotain.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Tai no siis ainahan mun pitää seurata sitä mikä on OIKEIN mut miks aiemmin se oli toisella tavalla se oikea asia ja nyt taas asiat on oikein jos teen ne toisella tavalla.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Miks ne muuttuu KOKO AJAN.

Noh ei se ole vaikeaa tehdä asioita kuten tuntuu oikealta.

Yks asia ois super jännää: päästä vaikka muutamaksi tunniksi edes jonkun toisen pään sisään. Siis ihan sellaisen normaalin ihmisen! Jolla ei oo mitään tämmösiä. tarkotan siis että miltä se tuntuu normaalille ihmiselle.

kaikki voi nimittäin varmasti agree siitä että mä en ole normaali eikä se edes ole mitään haukkumista vaan tosiasia josta itsekin i AGREE (vittu.............. Sori tosta.. en osaa..). Se ei oo haukkumist vaa fakta et mä en oo normaali mut sikspä must oliskin niin mielenkiintoista päästä pariksi tunniksi vaikka jonkun normaalin pään sisään. Se olis varmasti ihan erilaista kun se mihin oon aina ite tottunu. Mut oonki aika siisti tyyppi sinänsä tai että onhan se aina siistiä olla epätavallinen.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Epätavallisuus on cool. Erotun joukosta. Ja kuolemani jälkeen tuntemani ihmiset tulee muistamaan mut sellasena joka oli tosi omalaatuinen 😂 se on aika cool😎
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Jos siis silloin edes tuun enää tuntee ketään 🤔 koska jos kuolen vanhana mummona ni sitä ei tiiä onko mulla lapsia tai puolisoa, tai edes ystäviä. Vanhemmathan sillon on jo ennen mua varmaan kuollut. En tiedä 🤔 sehän voi olla et kuolen ihan yksinäisenäkin ja kaikki on jo menny ennen mua. Et ehkä tänne elävien kirjoihin ei sitten edes jää ketään mua muistelemaan sekin voi varmaankin olla. Koska jotenki vaikea uskoa että mulla ainakaan puolisoa tai lapsia olis koskaan. Ystäviä ehkä? Tällä hetkellä nyt oon aika vähän edes yhteyksissä ystävieni kanssa että emt. Mutta joo, jos kuolen ennen niitä niin ehkäpä ne sitten ainakin jää muistelee :D vaikka nytkään ei olla nähty eräiden kanssa kevään jälkeen ja muiden kanssa vielä pidempi aika siitäkin.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Kato ny. Kyllä sen ihan näkee että totta se on: no free will and brain decides everything that i do. I just observe it.

It's true. There really is no free will.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Niin ihanaa että en oo vastuussa mistään. Literally synnyin minuksi enkä valinnut sitä koskaan. En valinnu esim mun geenejä ja kehotyyppiä, silmien väriä, kasvonpiirteitä, luonteen piirteitä, mihin maahan synnyn, mitä kieltä puhun, mun perhettä, taloa, sukua, ympäröiviä ihmisiä, lapsuuden kavereita, keitä ihmisiä tapaan elämäni aikana, sitä että rakastun eunkwangiin, sitäkään en valinnut, en valinnut mihin kouluihin oon päätynyt. Tai no joo, lukion nyt periaatteessa valitsin itse, mutta miksi? Miksi halusin siihen lukioon? Koska siellä oli aineita jotka mua kiinnosti. Ne taas oli mun harrastuksia. Miks harrastin niitä? Siksi kun mulla on ollut jokin kiinnostus niihin mitä itse en oo päättänyt koskaan. En siis valinnut sitäkään. Tai siis tein sen päätöksen sen takia että mulla oli kiinnostus niihin harrastuksiin, ja sitä kiinnostusta en ainakaan itse päättänyt koskaan.

Siispä hyvin vähän päätösvaltaa jos sitäkään on mulla.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
On muuten jännää että osan ocd-ajatuksista pystyn aika helposti ignooraamaan. Seriously eikö ookin outoo. Osa on sellasia että pystyn ignooraamaan ne helposti, miksi? No siksi että ne ei merkitse mulle oikeastaan yhtikäs mitään. Tosiaan, niihin liittyvät merkitykset on kadonnut kauan sitten, jos niissä koskaan edes oli sellaista. Esim. sukupuoli-identiteettiin ja pocd ainakin on sellaisia että nykyään pystyn ignooraamaan ne yleensä helposti, koska niillä ei ole mitään merkitystä enää. Siksi että tiedän olevani cis ja Siksi että tiedän etten ole pedofiili. No, en mä ymmärrä miten mä niitä koskaan pelkäsin ja epäilinkään, tosin trans ocd:n ymmärrän jotenkin koska siitä puhutaan niin paljon, trans- ja muunsukupuolisuudesta siis. Tavallaan ymmärrän miks oon alkanu ajattelee niin. Ja toisaalta kuitenkin mulla on sellasia hetkiä edelleen kun mulla ei oo mitään vahvaa tunnetta mun sukupuolesta niin periaatteessa ymmärrettävää. Tai no on siis mahdollista etten ees ookaan cis, mutta ei mua ahdista se enää ollenkaan. Koska joskus mulla tosiaa on vahva tunne sukupuolesta ja joskus ei, mut niinku, koko asia ei sillee ahista mua. Ja pocd ei ahista koska tiedän ettei se oo totta. Niin ignooraan ne ajatukset helpolla koska tiedän mistä ne johtuu ja ettei oo syytä huolestua :D eli osa noista ocd ajatuksista on tollasia mitkä ei oo enää juurikaan mikään ongelma mulle, vaikka ne siis ärsyttäviä onkin, mutta ei silleen oikeestaan ahdistavia jos ne vaa pystyy ignooraa siitä.

Mutta sitten on ne ocd ajatukset joita en pysty ignooraa ja se on tää teema mikä mul on ollu aina. Koska ne ajatukset MERKITSEE mulle jotain. Niil on edelleen merkitys. Pedofilia ocd:l ei oo mitään merkitystä, mutta koko elämän kokonaisuudessaan kattavalla ocd:llä ON merkitystä koska siinä on kyse KOKO elämästä, kaikesta mitä teen? Ja se on se teema mikä mulla on ollu aina, kun taas trans ocd ja pedofilia ocd ei oo tietenkään ollu aina. Ne tuli ja meni, vois sanoo näin. Mut tää teema mulla taas on ollu aina. Ja se on ja pysyy. Koska kyse on koko elämästä.

Se on hyvä että pystyn ignooraamaan jotkut ocd ajatukset koska ne on ihan turhia, mutta tämä on asia mistä en pääse yli enkä ympäri ikinä, ja se todella vituttaa.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Niiku ne turhat ocd ajatukset on sellasia mistä basically ajattelen vaa jotain "huoh" ja siirryn eteenpäin 😂 suurinpiirtein näin. Ei niil oo mitää merkitystä vaikka vähän häiritseviä joskus onkin.

Siinä missä joku vakavan pedofilia ocd:n kourissa oleva henkilö on aivan paniikissa ja kuolee syyllisyyteen ja pelkää tosissaan ja koko ajan haluu tietää et "ENHÄN VARMASTI ole pedofiili" ne on niiku todella syvästi siinä sisällä. Mä taas huomaan jonkun ärsyttävän ajatuksen päässäni ja oon sillee "huoh taas, ocd vain 😂" ja jatkan eteenpäin kuin ei mitään. Niin se ei todellakaan oo mikään paha ahdistus mitenkään. Melkein kuin ei olisi sitä koko sairautta ollenkaan. Kun taas joku vakavasti oireileva voi käyttää tunteja asian miettimiseen ja obsessoimiseen.

Ja huom, pedofilia ocd ei tietenkään ole sama asia kuin itse pedofilia. Lienee sanomattakin selvää.




Se taas mistä todellakin huomaa että sairaus on, on meikäläisellä tämä elämän syvälliset asiat teema 😂 ja se ei hellitä vaikka kaikkea on kokeiltu :Dd



Myös tarkistamiset on rutiinia kuten myös esim sanojen toistaminen mielessä, mutta ne on vähemmän ahdistavia. En ikinä itke niiden takia. Mut se kuin paljon itken tämän asian takia on aika järjetön määrä.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Naurattaa aina se ovien räplääminen kun pitää koittaa onko se varmasti kiinni. Tai vessan vetämisen jälkeen sen napin räpläys :D tai kun pukee vaatteita nii sen lapun tarkistelu mikä on mulla alkkareissa luomen takia. Pidän siin sellast lappuu niin naurattaa aina (ja vituttaa) kun se pitää tarkistaa monta kertaa et onkse siinä vaikka nään omilla silmilläni että on. Silti aivot ei usko sitä ja tarkistaa sen uudestaan ja uudestaan :D mutta noi ei saa vittu itkemään ikinä oikeastaa.
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
OCD is a lifelong condition that can ruin your life if it remains untreated. It cannot be cured; however, it can be managed with a combination of medication and therapy. Most people with OCD can learn to handle their symptoms and function better in society and relationships.


Niin. Kaikki muu on sellaista minkä voin vielä jotenkin hyväksyä, mutta tämä yksi teema ei. Sen haluan pois. Kokonaan. Parantaa sen. Jotenkin. Muut teemat olkoon, koska osaan olla niiden kanssa. Se on kai vaan tuo yksi minkä kanssa en osaa olla ensinkään
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Ja näköjään joku paino ocd kanssa koska tiesin ettei se ole muuttunut miksikään ja silti piti punnita xd
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
"Limerence is an intense desire for someone, with intrusive thoughts and a desire for a relationship and reciprocation"
Tämä on täysin totta mun kohdalla.

"The limerent person struggles to think about anything else but their “crush”"
Tämä taas ei ole totta, koska ajattelen muitakin asioita vaikka eunkwangia hyvin hyvin paljon silti ajattelenkin, mutta en nyt silti ihan pelkästään sitä.

So it's not limerence 😎
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
OH. Official test result lmao:
"You’re interested but not limerent"

YAY lmao 😂 see guys i'm not limerent thanks 😊


INTERESTED on kyllä aika lievä ilmaisu mutta käy 😂😂😂😂😂 what can i say it's an official test result 🤭🤭
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
50,124
Reaktioarvo
2,928
Ok it's time for me to start hating other people, not myself.

Whenever someone tells me "you're fat and disgusting" etc i won't start hating myself but i will start hating that person. Why would i hate myself? I did nothing wrong but the other person did.

In fact i have never done anything wrong in my life and i have also never looked bad in any way so.

Totta kai mun pitää kohdistaa se viha ulospäin eikä sisään. DUH? those people are literally worthless to me. I'm much better than them sorryyy 😊 itseäni mun ei tarvis vihata enää koskaan, ainoastaan muita.

Voi juma oikeesti.
 

Yason59

Kokenut
Liittynyt
29.5.2021
Viestejä
123
Reaktioarvo
13
Ok it's time for me to start hating other people, not myself.

Whenever someone tells me "you're fat and disgusting" etc i won't start hating myself but i will start hating that person. Why would i hate myself? I did nothing wrong but the other person did.

In fact i have never done anything wrong in my life and i have also never looked bad in any way so.

Totta kai mun pitää kohdistaa se viha ulospäin eikä sisään. DUH? those people are literally worthless to me. I'm much better than them sorryyy 😊 itseäni mun ei tarvis vihata enää koskaan, ainoastaan muita.

Voi juma oikeesti.
Oikein! Nyt kuulostaa hyvältä! Kunnon meininki! C'mon! Ja puita!
 
Ylös Pohja