Keho Ääh, apua, ahdistaa

[Miki_]

Todella moni meikän lähipiiristä on jos jonkunmoisessa taudissa. Oon yrittänyt pestä käsiä joka välissä, ja vältellyt kaikkea mistä voisin saada jonkun tartunnan. Silti mua ahdistaa, että mitä jos mä saan jonkun pöpön ja oksennan. Oon siis todella emetofobinen, mua alkaa itkettää ja ahdistaa jo ajatuskin et kyseinen ois mahdollista. Valitettavasti nausea on yks fyysinen oire mitä mä saan, kun ahdistun, enkä mä juuri nyt tiedä, johtuuko mun olo ahdistuksen tunteesta vai jostain tartunnasta. Muita emetofobisia ihmisiä?

 

[Skeletor]

Nausea-gearit

 

[irwikissa]

Mitä pelkäät oksentamisessa?

 

[TalvinenRasia]

Täällä toinen emetofobinen! Olen pelännyt oksentamista pienestä pitäen ja pelkään sitä edelleen, vaikka olen kokenut sen useamman kerran uudestaan taaperoajan jälkeen. Pelkoni juontaa juurensa luultavasti ajalta, jolloin olin 3-vuotias ja perheessämme jylläsi norovirus, jota pelkään kuollakseni edelleen.

Nyt taitaa tosiaan olla kaikkia tauteja liikkeellä ja muakin pelottaa päivästä toiseen. Mulla tulee ahdistuksen mukana lähes aina vatsaoireita ja pahoinvointia, joten lähes päivittäin pohdin paniikissa, että onko mulla nyt vatsatauti.

Niin kuin mun äiti on sanonut mulle aina, mulla ei voi olla joka päivä vatsatauti. En sitten tiedä, mistä oikean taudin tunnistaa, mutta jos sellaisen joskus kohtaa, niin tärkeintä on mun mielestä pysyä rauhallisena. Oksentaminen kestää hetken, siihen ei kuole ja se on kehon luonnollinen tapa toimia niin kuin vaikka aivastaminen. Vaikka se paniikki tuntuu varmasti tappavalta, niin mitään pahaa ei lopulta tapahdu. Pelotti oksentamisessa sitten äänet, haju, itse laattaaminen tai muiden ihmisten reaktiot, niin väitän, että jokainen oksentaa joskus eikä se ole asia, jonka vuoksi kannattaa tuhlata koko elämänsä.

-Terveisin ihminen, joka ei vielä ala-asteella uskaltanut sanoa sanoja "vatsatauti" tai "oksennus", koska pelkäsi niiden ennustavan pahinta. :D

 

[qualitymonkey]

Aina kun pelkään vatsatautia niin se on ihan kamalaa koska muistan hyvin mitä helvettiä se on. Se oksentaminen joo, mut myös se vatsakipu. Ei vittu.. koen siis että itekin pelkään vatsatautia ehkä enemmän kuin average henkilö.

 

[Tulisydän]

Täällä toinen emetofobinen! Olen pelännyt oksentamista pienestä pitäen ja pelkään sitä edelleen, vaikka olen kokenut sen useamman kerran uudestaan taaperoajan jälkeen. Pelkoni juontaa juurensa luultavasti ajalta, jolloin olin 3-vuotias ja perheessämme jylläsi norovirus, jota pelkään kuollakseni edelleen.

Nyt taitaa tosiaan olla kaikkia tauteja liikkeellä ja muakin pelottaa päivästä toiseen. Mulla tulee ahdistuksen mukana lähes aina vatsaoireita ja pahoinvointia, joten lähes päivittäin pohdin paniikissa, että onko mulla nyt vatsatauti.

Niin kuin mun äiti on sanonut mulle aina, mulla ei voi olla joka päivä vatsatauti. En sitten tiedä, mistä oikean taudin tunnistaa, mutta jos sellaisen joskus kohtaa, niin tärkeintä on mun mielestä pysyä rauhallisena. Oksentaminen kestää hetken, siihen ei kuole ja se on kehon luonnollinen tapa toimia niin kuin vaikka aivastaminen. Vaikka se paniikki tuntuu varmasti tappavalta, niin mitään pahaa ei lopulta tapahdu. Pelotti oksentamisessa sitten äänet, haju, itse laattaaminen tai muiden ihmisten reaktiot, niin väitän, että jokainen oksentaa joskus eikä se ole asia, jonka vuoksi kannattaa tuhlata koko elämänsä.

-Terveisin ihminen, joka ei vielä ala-asteella uskaltanut sanoa sanoja "vatsatauti" tai "oksennus", koska pelkäsi niiden ennustavan pahinta. :D

Kuulostaa tutulta... Itse olin lapsena aika samanlainen. Yhdessä vaiheessa iltarukoukseeni kuului aina pyyntö siitä, etten oksentaisi. 😬

Nykyään en ihan niin kamalasti pelkää vatsatautia, mutta jonkun verran silti vieläkin. Enemmän tai vähemmän pelkään kaikkia flunssaa pahempia tauteja. Peitän korvani aina, jos kuulen jonkun oksentavan... Liian ällöttävää minulle. 😅 Onneksi en aio hankkia lapsia, sillä en varmaan kestäisi siivota heidän jälkiään, jos heihin vatsatauti iskisi...

 

[jonnelisabeth]

Pelkäsin lapsena, pelkäsin teininä ja pelkään nyt aikuisena. Eikä oo helpottanu yhtään. Mun poika on kohta 10v ja oksentanu paljon refluksitaudin takia, oksentaa flunssassakin. Pelkään ja panikoin, mut loppujen lopuks oon huomannu et kun itse tilanne tulee, ni oon rauhallisempi ku uskoisin olevani. Ja mulla noro vissiin oireilee vaan pahoinvointina ja ripulina. Oksennan kai vaan ruokamyrkytyksessä. Hirveetä on, mut joskus toivoisin et oksentaisin herkemmin ni ei tarvis kestää pahoinvointia, mut pidättelen loppuun asti ja hengittelen.. :'d