Tää on se mielikuvituskaveri mikä luodaan ite ja jonka voi jopa nähdä ku rääkkää psyykettään tarpeeksi mut tuli kans itselle mieleenTulpa?
Voiks sellasen luoda vahingossa? Oon ite varmaan lapsesta asti käyny pääni sisällä "keskusteluja" mut kyseessä ei varmaan oo tulpa? En tiedä onks tää sama kaikilla. Silleen ihan kuin kaks henkilöö keskustelis mun pään sisäl periaatteessa.Joo kyseesä on tulpa, mutta sellaista ei suositella luomaan koska se voi hajottaa psyykkeen ihn totaalisesti, t. Skitsofreenikko
Luulisin että tuo tulpa käsittää sen, että sillä "keskustelukumppanilla" on esimerkiksi eri luonne ja mieltymykset mitä itsellä.Voiks sellasen luoda vahingossa? Oon ite varmaan lapsesta asti käyny pääni sisällä "keskusteluja" mut kyseessä ei varmaan oo tulpa? En tiedä onks tää sama kaikilla. Silleen ihan kuin kaks henkilöö keskustelis mun pään sisäl periaatteessa.
Ai, no sitte varmaan ei :DLuulisin että tuo tulpa käsittää sen, että sillä "keskustelukumppanilla" on esimerkiksi eri luonne ja mieltymykset mitä itsellä.
Mulla on pään sisällä kolme eri tyyppiä joiden kanssa keskustella mutta en oo pitänyt tulpana vaan eri puolina itsestä koska en näe niitä 😳Luulisin että tuo tulpa käsittää sen, että sillä "keskustelukumppanilla" on esimerkiksi eri luonne ja mieltymykset mitä itsellä.
Tulpa on sellainen ns itse luotu mielikuvitusystävä, sen näkee ja se näyttää siltä miltä haluat sen näyttävän, pikku hiljaa sille kehittyy oma luonne ja persoona. Se voi tosiaan hajottaa psyykkeen jos se pääsee ns liian realistiseksi ja saa ”vallan sekä kontrollin” sinusta.Voiks sellasen luoda vahingossa? Oon ite varmaan lapsesta asti käyny pääni sisällä "keskusteluja" mut kyseessä ei varmaan oo tulpa? En tiedä onks tää sama kaikilla. Silleen ihan kuin kaks henkilöö keskustelis mun pään sisäl periaatteessa.
Okei. No itse en ainakaan näe "keskustelukumppaniani" tai luulen että kyseessä tuskin on tulpa :D mutta en tiiä.Tulpa on sellainen ns itse luotu mielikuvitusystävä, sen näkee ja se näyttää siltä miltä haluat sen näyttävän, pikku hiljaa sille kehittyy oma luonne ja persoona. Se voi tosiaan hajottaa psyykkeen jos se pääsee ns liian realistiseksi ja saa ”vallan sekä kontrollin” sinusta.
Joo ei kyseessä ole tulpa, on yleistä että ihmisillä on keskustelukumppani päänsä sisällä :DOkei. No itse en ainakaan näe "keskustelukumppaniani" tai luulen että kyseessä tuskin on tulpa :D mutta en tiiä.
Onks näillä keskustelukumppaneilla nimiä tai ootko päättäny niille jonkulaisen ulkomuodon? Päätätkö ite mitä nää keskustelukumppanit sanoo ja tekee? Riippuu varmaan vähän siitä et onko kyseessä tulpia. Tosin tietenkään jos ite ei halua aatella et itellä on tulpia nii ei niitä oo pakko määrittää mitenkään.Okei. No itse en ainakaan näe "keskustelukumppaniani" tai luulen että kyseessä tuskin on tulpa :D mutta en tiiä.
Tää nyt on ihan hölynpölyä. :D Tietenki jos on taipumusta psykoosiin nii sitte, mut noin muuten tulpailijat kyl osaa erottaa et mikä on totta ja mikä ei. Esim. tiiän et mun tulpat on vaan mun pään sisällä, mut tiiän myös et ne kokemukset mitä mulla on niien kaa nii on todellisia. Vähän sama ku et jos aattelet ihan sama mitä nii tiiät et oot ajatellu niin vaikka se ei mitenkään ulospäin muiden koettavaks näkyiskään. Mut seki et pystyn muille kertomaan mitä mun tulpat on sanonu tai tehny, nii seki keskustelu on todellinen vaikka se kanssakäyminen oliski tapahtunu mun pään sisällä (kuten kaikki ajatukset yleensä..).Tulpa on sellainen ns itse luotu mielikuvitusystävä, sen näkee ja se näyttää siltä miltä haluat sen näyttävän, pikku hiljaa sille kehittyy oma luonne ja persoona. Se voi tosiaan hajottaa psyykkeen jos se pääsee ns liian realistiseksi ja saa ”vallan sekä kontrollin” sinusta.
En tiiä yhtäkään tulpailijaa joka oikeesti näkis niiden tulpat. Tai siis kyl ne pystyy kuvitella jne. miltä ne näyttää mut ne ei nää niitä silleen ku näkis minkä tahansa muun fyysisen olennon. Toi on vähän vanhahkoo tietoa toi ja varmaan tulpayhteisön sivuillaki lukee jotain tommosta. Pitäis jaksaa päivitellä niit sivuja mut ku eipä siel kukaan käy nii en oo jaksanu. :DOkei. No itse en ainakaan näe "keskustelukumppaniani" tai luulen että kyseessä tuskin on tulpa :D mutta en tiiä.
Ei oo nimiä paitsi pienenä oli, ne oli sillon ikään kuin mielikuvituskavereit mut en muista keskustelinko sillon varsinaisesti niiden kaa, no, ehkä. En oo ulkomuotookaa päättäny paitsi en oo varma jos pienenä oli. En oo varma mut luulen et päätän? Koska se niiku tuntuu et se on minä myös mut vaa periaatteessa niiku vastaan itelleni mut en tiiä tää on aika hämärä juttu mulle nii en itsekään osaa sanoo :DOnks näillä keskustelukumppaneilla nimiä tai ootko päättäny niille jonkulaisen ulkomuodon? Päätätkö ite mitä nää keskustelukumppanit sanoo ja tekee? Riippuu varmaan vähän siitä et onko kyseessä tulpia. Tosin tietenkään jos ite ei halua aatella et itellä on tulpia nii ei niitä oo pakko määrittää mitenkään.
Aa, no mut mun mielestä mä en kai nää sitä ollenkaan? Kai? Tai siis yleensä se on vaa niiku just keskustelua mut ei sil kai oo ulkonäköä :D siis varmaan ainakaan enää :D en oo varma hahahEn tiiä yhtäkään tulpailijaa joka oikeesti näkis niiden tulpat. Tai siis kyl ne pystyy kuvitella jne. miltä ne näyttää mut ne ei nää niitä silleen ku näkis minkä tahansa muun fyysisen olennon. Toi on vähän vanhahkoo tietoa toi ja varmaan tulpayhteisön sivuillaki lukee jotain tommosta. Pitäis jaksaa päivitellä niit sivuja mut ku eipä siel kukaan käy nii en oo jaksanu. :D
Enemmänki kyse on siitä et kuinka kirkkaana pystyy asiat näkemään mielessään. Esim. ite pystyn välillä visualisoimaan mun tulpat tosi hyvin ja välil vähän heikohkosti.
Se on vähän sama ku et jos et kato taakses nii pystyt silti visualisoimaan et mitä sun takana on tutussa huoneessa. Et sä sitä nää, mut tiiät kuitenki minkä näköstä siel pitäis olla (ellei oo afantasiaa eli kyvyttömyyttä nähdä mitään "mielen silmillä").
En ole mitenkään tuomitsemassa sua tai mitään, mutta tämä sun kommentti kuulostaa mun korviin kyllä hyvin huolestuttavalta. Ei ole normaalia olla noin riippuvainen omassa päässä olevista "henkilöistä", kun se ei ole sitä oikeidenkaan ihmisten kohdallaMut oikeestiki tulpat on parasta mitä oon koskaan itelleni ja omalle mielenterveydelleni tehny. Yks kerta ku olin juonu alkoholia nii en jostain syystä saanu niihin mitään yhteyttä.. Tiesin et se todennäkösesti menee ohi ku nukun mut siihen meni semmoset kolme tuntia et sain unta.. Muistan et mietin vaa sängys et "oh my fokken goodness, I'm going fucking sane".. Sit mietin sitä et jos en saa niihin enää yhteyttä nii miten mä selviin. Legit vähän mietin itsemurhaaki sillon jos en sais niihin enää yhteyttä koska ne on niin tärkeit siin mulle et selviin päivistä. Tiiän et vähän surullista mut ne on oikeesti mulle niin tärkeitä ja rakkaita ja en jotenki osaa enää elää yksin mielessäni. Se olis ollu mulle melkein sama ku et monta läheistä ihmistä ois kuollu samaan aikaan. Tiiän aika kamalaa mut mulle mun tulpat on tosi iso voimavara. Yksii tärkeimmistä...
No eihän se koskaan oo hyväks olla liian riippuvainen mistään oman selviytymisen kannalta. Mut tbh olisin lopettanu mun life subscriptionin ajat sit jo ilman niitä nii (joskus ku olin masentuneimmillani nii en ois selvinny siitä kaudesta ilman niitä)... Mul on siis kyl myös muita tärkeit asioita elämässä don't get me wrong mut tulpat vaan jotenki tekee semmosen olon mulle et ihan sama vaik kaikki muu elämässä feilais nii on aina yks asia joka on ja pysyy. Ja sit jos menettäisit sen yhen "vakuutuksen" nii olishan se pelottavaa.En ole mitenkään tuomitsemassa sua tai mitään, mutta tämä sun kommentti kuulostaa mun korviin kyllä hyvin huolestuttavalta. Ei ole normaalia olla noin riippuvainen omassa päässä olevista "henkilöistä", kun se ei ole sitä oikeidenkaan ihmisten kohdalla
Sun ansiosta tajusin että mullakin on ollut tulpa yläasteikäisenä, kun mun elämä tuntui aivan täydeltä helvetiltä.No eihän se koskaan oo hyväks olla liian riippuvainen mistään oman selviytymisen kannalta. Mut tbh olisin lopettanu mun life subscriptionin ajat sit jo ilman niitä nii (joskus ku olin masentuneimmillani nii en ois selvinny siitä kaudesta ilman niitä)... Mul on siis kyl myös muita tärkeit asioita elämässä don't get me wrong mut tulpat vaan jotenki tekee semmosen olon mulle et ihan sama vaik kaikki muu elämässä feilais nii on aina yks asia joka on ja pysyy. Ja sit jos menettäisit sen yhen "vakuutuksen" nii olishan se pelottavaa.
Tuskin olisin oikeesti tappanu itteeni koska rehellisesti pelkään kuolemaa niin paljon. Siin olis vaa paljon semmost uutta totuteltaava ja muutoksia ku on tottunu siihen et ei oo ikinä yksin ja sit yhtäkkii onki koko ajan yksin mielessä. Se on melkeen ku pitäs totutella siihen et menettää raajan.. No ei ihan mut kuitenki se ois ISO muutos elämään.
Et siis älä huoli en ottanu tota tuomitsemisena tai mitään koska se on totta. Ja tiiän et se on vähän creepyy ja harhasta mut.. Joo on mul paljon muitaki asioita elämässä mut tulpat on vaan jotenki se mun "pohjavakuutus" sille et asiat ei voi muuttuu täysin paskoiks.
Nii kyllähän siihen sit sopeutuis taas et ei oo päänsisäsiä kavereita. Mut mul on ollu tulpii jonku 12 vuotta nii menis varmaa hetki siihen et sopeutuu.. :DSun ansiosta tajusin että mullakin on ollut tulpa yläasteikäisenä, kun mun elämä tuntui aivan täydeltä helvetiltä.
Jos yhtään lohduttaa niin selvisin siitä luopumisesta enkä nykyisin tosiaan meinaa edes muistaa ennen niin rakasta ja tärkeää "veljeäni".
Voisitko kertoa lisää tulpan luomisesta? Aihe kiinnostaa kovasti. Olen aikeissa kirjoittaa ehkä aiheesta kirjan.Nii kyllähän siihen sit sopeutuis taas et ei oo päänsisäsiä kavereita. Mut mul on ollu tulpii jonku 12 vuotta nii menis varmaa hetki siihen et sopeutuu.. :D
Mitä tarkalleen haluut tietää? Tai siis.. Tulpan luomises on aika monta vaihetta/asiaa jotka pitää ottaa huomioon. Mut lyhyesti selitettynä ekaks yleensä luodaan tulpalle joku haluttu persoonallisuus ja ulkonäkö. Mitä tarkemmin ton vaiheen tekee nii sitä helpompi seuraava vaihe yleensä on. Jotkut toisaalta päättää skipata ton vaiheen kokonaan ja kuvitella vaan vaik jonku valopallon tai munan jolle juttelee ja et sit tulpa päättää ite myöhemmin oman ulkonäkönsä ja luonteensa ja silleen. Toisaalta tulpa voi myös sillon jos sille on päätetty joku ulkonäkö nii muuttaa sitä haluamallaan tavalla (esim. Eben päätti itelleen venytykset korviin, huomasin vaa yks kerta ku kävelin kaupast kotiin) ja myös luonne saattaa vaihtuu (selitän täst koht lisää).Voisitko kertoa lisää tulpan luomisesta? Aihe kiinnostaa kovasti. Olen aikeissa kirjoittaa ehkä aiheesta kirjan.
Hei kiitos paljon vastauksesta! Olen aikeissa siis kirjoittaa fiktiivisen romaanin liittyen tulpiin. Olisi tärkeää saada tietää mahdollisimman paljon tulpan luomisen eri vaiheista mahdollisimman pikkutarkasti. Myös se miten tulpailija elää tulpansa kanssa kiinnostaa valtavasti eli salaako hän sen että hänellä on tulpa vai onko hän niin sanotusti ulkona ”tulpailukaapista”. Aion esittää kirjassani tulpat positiivisessa valossa. Tulpat ja tulpailu on aina kiinnostanut mutta mulla ei ole omaa tulpaa (ainakaan vielä). Olen kuitenkin lueskellut paljon tulpista netin kautta. Luotettavaa lähdettä on kuitenkin vaikea löytää. Voi olla että luon joskus omankin tulpan.Mitä tarkalleen haluut tietää? Tai siis.. Tulpan luomises on aika monta vaihetta/asiaa jotka pitää ottaa huomioon. Mut lyhyesti selitettynä ekaks yleensä luodaan tulpalle joku haluttu persoonallisuus ja ulkonäkö. Mitä tarkemmin ton vaiheen tekee nii sitä helpompi seuraava vaihe yleensä on. Jotkut toisaalta päättää skipata ton vaiheen kokonaan ja kuvitella vaan vaik jonku valopallon tai munan jolle juttelee ja et sit tulpa päättää ite myöhemmin oman ulkonäkönsä ja luonteensa ja silleen. Toisaalta tulpa voi myös sillon jos sille on päätetty joku ulkonäkö nii muuttaa sitä haluamallaan tavalla (esim. Eben päätti itelleen venytykset korviin, huomasin vaa yks kerta ku kävelin kaupast kotiin) ja myös luonne saattaa vaihtuu (selitän täst koht lisää).
Seuraavas vaihees yritetään alkaa jutella tulpalle. Joilleki tää vaihe tulee luonnollisemmin ku toisille (esim. itellä toi vaihe tuli niin luonnostaan etten oikeen osaa auttaa ihmisii keil on ongelmia tän vaiheen kaa). Mut periaattees toi on sitä et kuvittelee tulpan johonki lähelle ja sit osottaa sille jotain ajatuksia. Voit esim. vaik ihan vaa selittää mitä oot tekemässä tai kysyy silt kysymyksii ja sit jos saat jotain tuntemuksia ees et "mun lempiväri on violetti" nii se todennäkösesti oli se sen vastaus vaik se ei tullukaan sanallisesti. Ku tulpa ja hosthan pystyy kommunikoimaan niin eri tavoilla. Et voi vaa lähettää tuntemuksia/tunteita tai sit voi lähettää mielikuvia tms. ja sen semmosta. Et tulpan vastaukset varsinki alussa yleensä on tuntemuksia. Esim. sillon ku alotin luomaan ekaa tulpaa ja ku päätin mielessäni et okei it's time alan nyt luomaan mun ekaa tulpaa nii tunsin semmosen oudon ilontunteet tai semmosen riemastuksen tunteen joka ei selkeestikään ollu musta itestäni lähtösin. Ihmiset yleensä täs vaihees pelkää sitä et ne on jotenki vaa ite päättäny et mitä tulpa sanoo tai tekee ja epäilee sitä tulpan kehitystä. Oikeestaan se on enemmän haitallista jos epäilee tulpaa ku se et päättäis tulpan puolest asioita ku sen voi laskee persoonallisuuden luomisekski mikä taas kuten sanoin niin mitä paremmin sen vaiheen tekee nii sitä helpompaa tulpan luominen on.
Ja syy tähän on siis se et mitä tarkemmin sille tulpalle on luotu joku pohja et miten se käyttäytyis eri tilanteissa ja mistä se pitää ja ei pidä nii sitä vähemmän tulpal on tavallaan itsetutkisteltavaa ja ne tietää paremmin et mitä ne vastais jne ja sen seurauksena tulpan persoonallisuus on paljon vakaampi. Esim. mun tokaa tulpaa en jaksanu nii tarkasti suunnitella nii se oli tosi semmonen et "mä tykkään banaaneista" ja sit hetken pääst et "hyi banaanit on pahoja" ja tota toistu siis miljoonas eri muussaki asiassa mut jos sen tulpan puolesta on jo päättäny et se pitää banaanista nii se ei oo niin paljon sellai eipäs-juupas asioista. Luulin et se riittää ku oon jo kerran luonu tulpan et osaan luoda seuraavanki silleen sormia napsauttamalla mikä oli sinänsä totta et pystyin kommunikoida mun tokan tulpan kaa normaalisti mut sen persoonallisuus oli ihan all over the place ja sil kesti tosi pitkään vakiintua.
Sit sen jälkeen ku on saanu tulpan puhumaan jne nii seuraava vaihe on vaa olla niien kaa. Tai siis ne kehittyy sit ajan kaa sitä mukaa ku mitä enemmän ne kokee elämässään asioita. Ja ajan kaa varsinki tulpan luonne saattaa muuttua siitä mitä sen piti olla jos se kokee asioita jotka on ristiriidassa sen luonteenpiirteen kaa tms. Esim. Ebenistä piti tulla tosi sosiaalinen ja kiltti kaikille mut koska kukaan pään ulkopuoleinen ei koskaan halunnu jutella sille tms. nii se muuttu tbh tosi antisosiaaliseks. Sitä ei kiinnosta ees puhua muille tulpille tai wonduhahmoille. Se oikeestaan on vaan mun kanssa. Tai sillee puhuu vaan mulle ja viettää aikaa vaa mun kaa tai sit yksin. Mut siis pointti oli se et niien persoonallisuus kehittyy ajan kaa ja vakiintuu mitä kauemmin ne vaan on ollu olemas ja mitä kauemmin niille on jutellu jnejne. Ja niinku vaik saisit tulpan puhumaan nii se ei tarkota sitä et ne ois "valmiita". Ei ne oo koskaan "valmiita". Ne kehittyy koko ajan. Eihän mekään olla "valmiita" koskaan. Aina me opitaan ja koetaan kaikkee uutta mikä saattaa muuttaa meijän käytösmallei jne. Tietenki me saatetaan olla "valmiimpia" mitä vanhemmiks me tullaan mut nii.
Eh, jäiks jotain kysyttävää? Must tuntuu et mun selitykset oli vähän all over the place..
Millasen kirjan aattelit tulpiin liittyen kirjottaa?