Seksuaalisuus & sukupuoli Sisäistetyt bifobiat tulilla

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
53,119
Reaktioarvo
2,931
Välillä must tuntuu et oon ainut joka suhtautuu näin negatiivisesti omaan suuntautumiseensa. Nytkin must tuntuu vähän väliä siltä että jos en olis bi niin mä pystyisin suhtautumaan luontevammin. Jos olisin edes lesbo niin pystyisin suhtautumaan siihen luontevammin. Mut jos tykkää useammasta kuin yhdestä sukupuolesta ni se tuntuu heti ihan hirveen epäilyttävältä ja epätoivoselta yms, tyyliin että "nii totta kai sä tykkäät mistä tahansa sukupuolesta ku sullehan kelpaa kaikki ku oot niin epätoivonen ja säälittävä" ah kiva kiitti, vihaan bifobisia ihmisiä tai no en oikeestaa voi vihata niitä koska kai niillä on syynsä siihen mut silti. Tai mua ahdistaa ku.. on kuullu niin paljon just tota et "ai biseksuaalille kelpaa kuka vaan ja ne pettää ja on yliseksuaalisia" niin mä en jotenkin vaa jaksa. Kerran taisin väitellä jossain netissä jonkun kanssa siitä että onko biseksuaalit oikeasti homoseksuaaleja. Se oli sitä mieltä vissiin että bit on lesboja tai homoja ja olin ihan et mitä vittua nyt taas. Hohhoi. Aina tätä samaa. Ja kuvittelenko vaan vai onko nykyään lisääntyny ihan hirveesti sellasten pikkupoikien homofobinen huutelu netissä ku tuntuu että joka puolella on aina niitä jonnei vinkumassa. No ei sillä, on aikuisetki, mut nii.

Hirvee tilitys tää, mut ku mua vaan jotenkin alkaa ahistaa välil liikaa ku mietin ihastuksiini (muistakin syistä kyllä mut anyway) ja nyt jostain syystä mua ahistaa aika paljon ajatella naisia, mutta jotenkin äh emmä tiiä. Ja muutenkin mua painaa tää salaisuuden taakka, vaikka en mä sitä oikeestaan salailemalla salaile, mut silti, jotenki mua häiritsee se että kukaan ei tiedä. Tai en mä tiedä häiritseekö se edes. Kai se vähän ku kuitenkin tulee random tilanteissa se asia mieleen ja esim ku käytiin moikkaamassa veljen perhettä niin mulle tuli tavallaan sellanen helpottava olo, kun sen avovaimo tietää että oon bi, ni jotenki se vaa tuntu silt et, emmä tiiä, jotenki vaa sellanen helpottava ja avoimempi olo. Sit taas sellasten kanssa jotka ei tiiä ni mulla pyörii se asia mielessä ja tuntuu niiku salaisin jotai isooki asiaa. Tän takia just haluisin että kaikki suuntautumiset ois samanarvosia eikä tarvis tulla kaapista eikä mitään pidettäis ihmeellisenä asiana. Ei tarvis tuntuu silt et salaa mitään eikä tarvis miettii et ne yllättyy ja järkyttyy ihan sikana jos asia tuleekin puheeks joskus.

Joo emt must tuntuu et piti vaa rantata nyt täst asiast. En kyl jaksa ajatella koko asiaa nyt hirveest. Oli näköjään pakko vaan vähän kirjottaa asioit ylös. Yritän vaa aatella et en mä mitään salaa eikä mulla oo velvollisuutta kertoa mitään, koska se ei oo tärkee asia. Ei se oo sen tärkeempi ilmotusasia kuin se että oisin hetero. Yritän nyt vaan aatella että ei sitä tarvi erikseen ilmottaa eikä tää oo mitään salaamist tai valehteluu tai mitää.
 
Liittynyt
12.5.2021
Viestejä
97
Reaktioarvo
91
No siis ethän sä oo kenellekään velvollinen kertomaan sun seksuaalisesta suuntautumisesta. Ja mitä välii vaik voiski ihastua kaikkiin sukupuoliin? Must se on vaan hienoa jos joku ei välitä vaan siitä sukupuolesta vaan nimenomaan siitä et mitä se ihminen ite on. Tai siis, ite oon hetero, mut en todellakaan ajattele et kaikki biseksuaalit olis jotenki yliseksuaalisia tai VARSINKAAN epätoivosia. Eihän se ketään helpota löytämään sitä oikeeta rakkautta, et on mukamas "enemmän vaihtoehtoja". Koska jos et oikeesti välittäis samaa sukupuolta olevista, niin et sä sit hyötyis siitä mitään et pidät niitä myös "vaihtoehtona", koska kukaan ei voi pakottaa itteensä pitämään tietystä sukupuolesta. Sitä paitsi molempia sukupuolia täs maailmassa on ihan riittävästi, et ei tarvii leikkiä biseksuaalia et niitä vaihtoehtoja muka olis. Mut jos oikeesti näät samaa sukupuolta olevat myös vaihtoehtona, niin sit se tietenki tarkottaa sitä et oot biseksuaali tai ainaki jotain sinne päin. Eikä sun todellakaan tarvii lokeroida ittees mihinkään laatikkoon. Voit mennä vaan virran mukana. Jos ihastut vaan samaa sukupuolta oleviin niin hienoa. Jos ihastut vaan eri sukupuolta oleviin niin hienoa. Ja jos ihastut kaikkiin mahollisiin sukupuoliin niin hienoa sekin. Jos jollakulla on ongelma sen kanssa, niin se on niien ongelma (siis kirjaimellisesti, sillon niil on oikeesti joku ongelma niien päässään eikä niien pitäis tehdä siitä myös sulle ongelmaa).
 

qualitymonkey

Official pappojen kuolaaja
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
53,119
Reaktioarvo
2,931
No siis ethän sä oo kenellekään velvollinen kertomaan sun seksuaalisesta suuntautumisesta. Ja mitä välii vaik voiski ihastua kaikkiin sukupuoliin? Must se on vaan hienoa jos joku ei välitä vaan siitä sukupuolesta vaan nimenomaan siitä et mitä se ihminen ite on. Tai siis, ite oon hetero, mut en todellakaan ajattele et kaikki biseksuaalit olis jotenki yliseksuaalisia tai VARSINKAAN epätoivosia. Eihän se ketään helpota löytämään sitä oikeeta rakkautta, et on mukamas "enemmän vaihtoehtoja". Koska jos et oikeesti välittäis samaa sukupuolta olevista, niin et sä sit hyötyis siitä mitään et pidät niitä myös "vaihtoehtona", koska kukaan ei voi pakottaa itteensä pitämään tietystä sukupuolesta. Sitä paitsi molempia sukupuolia täs maailmassa on ihan riittävästi, et ei tarvii leikkiä biseksuaalia et niitä vaihtoehtoja muka olis. Mut jos oikeesti näät samaa sukupuolta olevat myös vaihtoehtona, niin sit se tietenki tarkottaa sitä et oot biseksuaali tai ainaki jotain sinne päin. Eikä sun todellakaan tarvii lokeroida ittees mihinkään laatikkoon. Voit mennä vaan virran mukana. Jos ihastut vaan samaa sukupuolta oleviin niin hienoa. Jos ihastut vaan eri sukupuolta oleviin niin hienoa. Ja jos ihastut kaikkiin mahollisiin sukupuoliin niin hienoa sekin. Jos jollakulla on ongelma sen kanssa, niin se on niien ongelma (siis kirjaimellisesti, sillon niil on oikeesti joku ongelma niien päässään eikä niien pitäis tehdä siitä myös sulle ongelmaa).
Kiitos :) tää on kuitenkin vähän monimutkasempi asia. Mulle tulee yleensä ihan automaationa se ahistus et en vaa saa sitä jotenkin pois ihan sama mitä ajattelen. Tai se "onks tää muka ok" fiilis tulee automaattisesti. Mut siis tottahan toi on. inhottavaa vaa et jos mun vanhemmat ei tuu suhtautuu siihen luontevasti. Ku tosiaan se ei oo oikeesti mikää iso asia nii en ymmärrä miks ne esim järkyttyis siitä tai tulis surulliseks. Siis muut ihmiset on eri asia mut oma perhe ja muutenki lähipiiri ja sukulaiset jne niin jos ne suhtautuis sillee "no big deal" ni se ois vaa sellane asia mikä helpottais kaikkee. Mut iha sama emmä jaksa ajatella. Mul on vaa edelleen jotenki se olo et se pitää salata eikä mulla oo oikeutta puhuu siit asiast.
 
Ylös Pohja