>Now that you mention it, does it not sound weird to treat a mental illness by a physical response aka transitioning?
No
Because when the brain and the body are misaligned, most people would choose modifying their body over modifying their brain.
Would you willingly have someone medically alter your personality so you could "fit in" better? That sounds pretty dystopian to me.
And how would you even do that?
>I think body dysphoria should be treated mentally.
How?
Doctors of the past have tried to use medical intervention to alter people's self-perception and it rarely has good results. It generally tends to be seen as a cruel thing to do these days
>To me, it sadly seems that these people have a hard time facing reductive social stereotypes and feel the need to change their body just to comply with gender roles and hobbies
I mean, I think that's pretty much exactly it. it's a social disorder. The way they feel about themselves doesn't fit with the expectations society puts on them based on their biology.
This is why there's a push towards gender-neutrality.
If society saw both sexes as exactly equal in potential, then trans people probably wouldn't exist because they could just have a biologically male body and wear cute dresses and makeup and date boys and be maternal if they wanted to and no-one would make an issue out of it
Tää sai mut miettimään tollasta maailmaa. Ja muutenkin sellasta mitä mulla ois, jos asiat ois toisin.
Sit mietin et mitä jos en koskaan ois kuullu tietynlaisia kommentteja. Sit ymmärsin että en edes OLLU kuullu mitään kommentteja vielä silloin kun tää juttu alkoi. Kaikki ne kommentit kuulin vasta myöhemmin. Sillon ei ollu vielä MITÄÄN. ei mitään ""misogynistisiä"" kommentteja about that thing. Ei yhtään mitään. Ainut mitä oli oli se että puhuin sukulaiseni kanssa mut siin ei ollu mitään ""halventavaa"" ja se oli ite about samanikäinen tyttö siis. Ei ollu MITÄÄN vielä. Ja se tuntu SILTI ihan kauheelta. Se ei siis _silloin_ johtunut yhtään mistään "halventavista" kommenteista koska niitä ei ollut vielä silloin. Ei niitä mun korviin ollut kantautunut. Alunperin se ei siis sellasista johtunut. Myöhemmin toki oon kuullu sen kaltasia, ja sitten ne on voinut vaikuttaa, en tiedä, mut ei silloin. Ja se tuntui ihan kamalalta. Joten mikä on voinut olla syy siihen silloin? Miten se on voinut tuntua niin henkisesti kamalalta jos ei mitään sellasta oo vielä ollu? Mä koitan keksiä syytä mut mä en keksi yhtään mitään syytä. Ehkä se on vain se.. kun genitaalit on kuitenkin jotenkin.. siis en mä tiedä. Mistä helvetistä se on voinut johtua se niin paha tunne jo silloin. Ei yhestä ainoastakaan "misogynistisestä" kommentista todellakaan. Niitä en kuullut vielä niin nuorena. Voiko olla niin että häpesin koulun tms takia murrosikää yleensä ottaen sen seksuaalisuuden takia mikä siihen liitetään. Siis mikä tuli sielt koulusta varsinkin. Voiko se häpeä tulla siitä että terkkarit opettajat yms tunkee sun henkilökohtaselle alueelle niin voimakkaasti? Jos ei ois puhuttu noin paljon, ei tehty sellasta numeroo, oisko mun ollu parempi olla? En mä tiedä. Yritän vain paikantaa mistä se alunperin tullut sillä halventavia kommentteja ei ollut joten se on sula mahdottomuus. Se häpeä, tai mikä olikaan, tuli jostain muusta. Mä en tiedä mistä. Ei siis mikään yhteiskunnallinen asia ole se. Et ainakin tajusin sen että se häpeä ei aiheudu yhteiskunnallisista asenteista tai kommenteista tms. En tiedä sitten olinko jotain muita "misogynistisiä" kommentteja silloin kuullut, mutta en varmana siitä asiasta erityisesti.
Todella vaikeaa ymmärtää. Toki jonkin aikaa sen jälkeen uskon että se on pahentunut sosiaalisesti. Mut mä jotenkin uskon et se alkusyy ei oo mikään sosiaalinen asia, tai se on ehkä sosiaalinen koska jos olisin ainut ihminen maailmassa mua ei ehkä alunperin ois haitannut, et se tulee sosiaalisista jutuist mut silleen se ei oo voinu johtuu mistään mitä kukaan on sanonut. Ja jos se ei oo johtunut mistään mitä kukaan on sanonut, niin mistä sitten? Siitä itse asiasta sitten. Sen on siis pakko olla häpeällinen asia ihan luonnostaan koska se olo ei tullut mulle mistään kommentista. Vai onko se tietynlainen haloo sitten aiheuttanut sen, mikä tuli siit vaan kun koulus on käyny niit läpi. Siis... Ehkä. Eli onko tosiaan niin että koulu on pilannut mun elämän vai mitä tässä nyt sitten pitäisi ajatella?
En jotenkin vain saa kiinni mikä meni pieleen että näin kävi.
