HUUTIKSET.
näin aivan vitun täydellistä unta. Niiku oikeesti: täydellistä. Tuntuu että ikinä ei oo uni rauhottanu mun mieltä noin. Tai tuonu sellasta turvaa
Et ikinä ei jotenkin oo unesta tullu noin turvallinen olo, siis vielä valveillakin.
Jotenki intuitiivisesti (oikea sana? Ehkä?) Vaan tunsin ja tiesin sen että oon turvassa, kaikki on hyvin ja kaikki tulee menemään hyvin. Vaikka oliskin valhetta mutta se fiilis oli ja on TODELLA vahva mikä mulle tuli siitä. Se ei ollu mun mielestä raastava uni samalla tavalla kuin se hui-uni. Siitähän mä heräsin silleen että nousin istumaan ja suurinpiirtein kouristelin ja itkin raastavuuden ja sen kaiken takia. Mut toi oli todella positiivinen. En itkeny ollenkaan, olin mielestäni vaan sellases todella turvallises tunteessa ihan ku mun ympärille olis kiedottu joku pehmee huopa mikä suojaa mua kaikelta pahalta. Siis se tunne oli sellanen, niiku jotai pehmeetä joka on siin mun ympärillä suojana, kind of. Ja mul on vieläkin sellanen turvallinen olo.
Mun on tosi vaikee selittää sitä unta mut jos yritän muistella hieman (koska muistan selkeästi vaan ja ainoastaan sen turvan siitä, en niinkään yksityiskohtia) niin oltiin ehkä jossakin lentokoneessa (makes sense, koska lentopelko :D) ja sit eunkie oli siin mun vieressä ja mul oli niin niin niin hyvä olo. Siis oikeasti se tunne kun sun rakas on siinä sun vieressä eikä oo mitään hätää, tiesin että oon aina turvassa ku oon sen kanssa. En oo varma pitikö se mua kädestä kiinni tai halas tai jotakin mutta kuitenkin se oli aivan täydellisin uni ikinä :3 saattoi siin olla muutakin mut kuten sanottu en muista siitä selkeästi yhtään mitään muuta ku sen et mun rakkaani oli mun luona ja oli niin turvallinen ja hyvä olo. Mut se mikä on omituista on just se et se ei raastanu eikä raasta mua vieläkään yhtään. Toki, kyllähän se ikävä ehkä jossain tuntuu, mutta mulle jäi vaan kertakaikkiaan sellanen olo siitä että kaikki tulee menee hyvin. En tiedä onko se totta tai mitään, mutta pystyn tuntee sen sielussani asti tälläkin hetkellä että kaikki tulee menee hyvin. Mul ei oo mitään hätää, se tulee olee mun vierellä.
Logiikalla ajateltuna tokihan toi on suht järjetön ajatus, mutta kun kuuntelen sitä miltä musta tuntuu niin ne tunteet vaan sanoo mulle, tällä hetkellä jopa vieläkin, että sul ei oo mitään hätää, nyt sä voit lakata pelkäämästä.
En yhtään ymmärrä miks tää tuntuu tältä, en voi logiikalla järkeillä tätä mitenkään. Ja voihan se olla tää "intuitio" osoittautuukin täysin vääräks mutta se nyt oli ja on se syvä tunne mikä mulle tuli siitä. Eikä se viel ainakaan oo vaihtunut raastavuudeks tai sellaseks hirveeks peloks. Oikeesti outoa että mulla on vieläkin sellanen todella turvallinen ja hyvä olo, oikeesti niin sellanen ns rauhallinen tai jotenki.
Sit tietenkin sillä sekunnilla jos alan kunnolla pohtimaan logiikalla että "no miten nyt muka voi olla" ja "älä viitti ei toi oo totta" niin sitten se pelko creeppaa aivan vitusti sisään mun päähän. Mutta jos en keskity mihinkään muuhun kuin mun omaan tunteeseen ja oloon mikä seuraa mua siitä unesta, niin silloin mul on todella hyvä ja rauhallinen olo. Täysin sellanen olo että kaikki todellakin menee hyvin.
Tietysti se on vaikea pysyä siinä omassa intuitiossa, kun tää maailma nyt on mitä on. Mutta eipä mulla oo mitään syytä toisaalta pelätä tai kuunnella ketään muuta kun itseäni. Muuthan saa sanoo mitä niitä huvittaa mutta mä tiedän sen mitä mä itse tunnen ja koen. Vaikkakin en luota täysin sokeesti että mun intuitio on oikeessa, mutta voihan se ollakin.
Se vaan jotenkin hämmentää mua koska eikös yleensä tommosista unista tulis se raastava olo koska on niin ihana olla sen ihmisen kanssa hetken unessa ja sit se revitään sulta pois? Mutta ei nyt. Mulle jäi vaan niin helpottunut olo etten osaa ees sanoin kuvailla kuinka täydellistä tää on :D kerrankin tuntea, jopa valveilla! Että ei oo mitään hätää ja että se tulee olee mun vierellä, ihan niiku siinä unessakin. Herranjestas oikeesti miten vahva se uni oli, hhhhhhhh.
Rakas 😭 siis ikävä on tietysti, mutta kuitenkin silleen rauhallinen olo. Ihanaa, kerrankin
