Aihe vapaa En tiiä saatana

[qualitymonkey]

Ja sairaita

 

[qualitymonkey]

Eikö kukaan täällä osaa enää vittu elää

Puhun itsestäni myös

 

[qualitymonkey]

Aivan sairasta sakkia ja minä etunenässä

 

[qualitymonkey]

Mut tosiaan en oo ennenkään yrittänyt olla kuten muut joten mikä nyt on sitten? Yhtäkkiä oon et kunpa rinnat ei roikkuis ku muillakaa ei näytä roikkuvan????? Öö joo, millon sä oot yrittänyt olla tavallinen?? T. Oon käyttänyt niin omituisia meikkejä ja vaatteita et älä kuvittelekaa et joku tavallisen ihmisen larppaus kävis sulle muutenkaa..

Ja yhtäkkiä joku hoikkuus on tärkeää niiku mitä vittuu sähän oot aina ollut helvetin yksilöllinen niin mitä sä nyt yhtäkkiä rupeet vikistä jotai että noku mun täytyyyyyyyyyyyyyyyy olla hoikka. Hei... Mitä.... Et sä mitää vitu joukkoon sopimista miettinyt silloin kun pukeuduit mitä ihmeellisimpiin vaatteisiin ja meikkasit mitä oudoimmilla tavoilla ja nauroit julkisella paikalla vähän liian kovaa ja värjäsit hiukset vihreiksi ja käytit tekorastoi

Aivan vitun säälittävää ja naurettavaakin alkaa yhtäkkiä inistä jostain että MINÄ EN SAA OLLA LÄSKI ja MINULLA EI SAA OLLA TÄMMÖSET RINNAT ja mulla ei saa olla iso perse ja sitä ja tätä ja kaikkien pitää tykätä must mitä jos joku pitää mun tissei rumana mitä kaikki ajattelee mun läskeistä ja, ja, ja.. lista jatkuu vaan..

Ei jumalauta

Sillon ku joku (muistaakseni) haukku mun tekorastoi nii emmä sillonkaa ollu et "OKEI LOPETAN HETI NIIDEN KÄYTTÄMISEN"

Mitä VITTUA sä yhtäkkiä piittaat paskaakaan?

Älä rupee lampaaks ku et sä sitä ennen ainakaan ollu näköjään

Ku mulle sanottiin koulus jotai mun lyhyist shortseist ja läskeist ni lopetinko niide käyttämise ja laihutinko? En. Tai en ainakaan lopettanut niiden käyttämistä mutta jossain kohtaahan mul oli jtn niit pienii laihdutusyrityksii, ei se kuitenkaan kauaa kestänyt.

Ku mun lasei haukuttii lopetinko niide käyttämise? En..

Ku mulle huomautettii paljastavist vaatteit, lopetinko niiden käyttämisen? En.

Oon yleensä elämässäni ollu niin oman polkuni kulkija, että en ymmärrä mikä aivan absurdi mielenhäiriö nyt on siitä että pitää olla jotain ihan muuta kuin itsensä? Hellurei........

 

[qualitymonkey]

Et todellakaan oo piitannut paskaakaan tai ainakin teot puhuu puolestaan et joo jos oisit vitun sellane et yrität kuuluu joukkoon et varmaa ikin ois käyttänyt vittu tekorastoja?? Tai meikannu sillä tavalla?

Nii eikö se vois nytkin olla samalla lailla? Et saa ruveta sellaseks vitun simpiks. Sä kadotat ittees hyvää vauhtia jo.

Et välitä enää kenestäkään. Ja sehän on tän koko jutun juurisyy. Ei tää ois noin.. jos mä en välittäis muist ihmisist. Ei mul oo mitään muuta tähä ku muut ihmiset. Ei mikään muu aiheuta tätä. Jos eläisin tyhjiössä ja olisin aina ollut ainut ihminen maailmassa niin ei mulle varmaan edes vois kehittyä ulkonäkökompleksia. Se ei tuu mistään muusta ku negatiivisesta palautteesta. Muut ihmiset on tasan ainut syy tälle.

Joten: et välitä enää kenestäkään. Niin se loppuu.

En mä yläasteella välittänyt. Herranjumala, mua kiusattiin, enkä silti muuttanut edes tyyliäni tavallisempaan suuntaan. Totta kai se kiusaaminen oli traumaattinen kokemus. Mut en silti, ei käynyt edes mielessä vaikkapa alkaa pukeutua enemmän muiden tyylisesti. Tosin sitä laihdutusta yritin joo. Mut kuiteski.

Nyt et välitä enää kenestäkään niin tää koko homma PITÄIS loppua, kai.


En pidä sellaisia kommentteja missään arvossa enkä anna niille mitään painoarvoa jolloin tää hulluus pitäis loppua.



En mä itseäni vihaa, minä vihaan kusipäitä.

 

[qualitymonkey]

Jos joku on sua vastaan niin miks sä haluut alistua sen säännöille? Sehän on sua VASTAAN.

 

[qualitymonkey]

Kun joku sanoo : "saggy boobs are not attractive" niin miksi sä silloin toivot että sulla olis perkier boobs? Miks sä haluat miellyttää sitä joka lyö sut alas?

 

[qualitymonkey]

Miksi mä haluun miellyttää YHTEISKUNTAA joka itse lyö mua alas?? En mä rupee tanssii SEN pillin mukaan.

 

[qualitymonkey]

"Laihduta laihduta"
"Näin ehkäiset rintojen roikkumista"

Miks näil on painoarvoa? Yhteiskunta on mun pahin viholliseni. Silloin mun pitää nimenomaan kapinoida sitä vastaan. Vittuillaksenikaan en laihduta. Vittuillaksenikaan en käy tissileikkauksessa. Pitäähän täällä jumalauta jonkun edes olla vastarannan kiiski.

 

[qualitymonkey]

"miks sä ees koittasit miellyttää
Jengii joka sua eteenpäin ei vie yhtään" 😭 fr 💀

Miks helvetis

Mä haluisin

Miellyttää henkilöitä

Jotka ei edes VÄLITÄ musta, eikä millään tavalla ansaitse mun huomiota edes?

Jos joku helvetin idiootti on et "kehopositiivisuus on menny liian pitkälle :( lihavuus ei ole hyvä :(" niin ansaitseeko se henkilö, onko sellainen kusipää niin arvokas mulle, että mä haluun miellyttää sitä ja olla olematta pulska? :D et voi pitää sellast henkilöö arvossa. Et voi pitää noit kauneusihanteita minkäänlaisessa arvossa.

Oothan sä työttömänäki nyt. Jonku mielestä oot laiska paska etc. Paljoo häiritsee? Jos en miellytä jotain henkilöä niin vedä käteen.. ei se mua häiritse.

 

[qualitymonkey]

Kun minä nimenomaan vihaan muita, en itseäni. Ainakin yritän.

 

[qualitymonkey]

Kapinallisuus ✌🏻

 

[qualitymonkey]

Se mikä on kaikista pahinta on olla lammas, joten siihen mä en ala. Ainakin yritän olla olematta sellainen.

 

[Skeletor]

Pääsit Vara-Ankkaan! Tai oikeastaan tämä keskustelu pääsi..

 

[qualitymonkey]

Pääsit Vara-Ankkaan! Tai oikeastaan tämä keskustelu pääsi..

O-ou.. pitäisikö olla huolissaan? 😄

 

[qualitymonkey]

Agh ja jälleen teen kuolemaa niin paljon

Miksi lakanoiden pitää likaantua on ensimmäinen kysymys?
Toinen on se että miksi must tuntuu muutenkin näin hirveältä
Kolmas on että miten jatkan eteenpäin
Neljäs on miten voin elää
Ja tää sama jatkuu on and on and on........

 

[qualitymonkey]

Tuntuu: hirveältä

 

[qualitymonkey]

Vara-ankka kyllä piristi

 

[qualitymonkey]

Nauroin ääneen

 

[Skeletor]

Vara-ankka kyllä piristi

Nauroin ääneen

Hyvä juttu!

 

[qualitymonkey]

Mjaa

Mietin: eunkwangia

MUTTA

mietin myös sitä kuinka kuntoilin äsken koska ajattelin että jos rupeisin laihtumaan koska haluan leveän perseeni pois.

No, eihän siinä vielä mitään mutta sitten alkoikin ahdistaa koska mietin että mitä jos mua rupeaa ahdistaa sitten se laihtuminen (jos se tapahtuu) koska sitten musta alkoi tuntua että mun koko kehonkuva on ihan sotkuinen koska se olisi muuttunut sitten niin paljon koko elämäni aikana ja sitten mulla tuli melkein paniikkikohtaus siitä kun ajattelin että jos sitten asiat ovatkin väärin koska se kaikki tuntui väärältä niiku kehon suhteen

Mut ok

Ei se mitään laihdun jos laihdun mutta tarkoitan vain että koko mun elämä on ihan sekaisin kehojuttujen takia

Koska sitten en tiedä kun mulla on niin paljon ahdistusta sen eri vaiheista

Niin pelkään että mua ahdistaa entistä enemmän jos muutan sitä

Koska sen muuttaminen ei tunnu okeilta

Mutta jos haluan kuntoilla kuntoilun ilosta niin en voi mitään jos laihdun

Koko elämä tuntuu vain väärältä koska en haluaisi olla: kehossa.

No, se siitä.

Kuntoilu kuitenkin itsessään oli mukavaa puuhaa paitsi naksui hirveästi.

Mutta on hirveän vaikea keskittyä siihen mitä haluan tehdä koska pelkään että.. en jostain syystä saakaan tehdä niin.

VITTU. minä haluan kuntoilla perkele. Silloin en voi sille mitään mitä mun keholle mahdollisesti käy tai ei käy siinä.

SAATANA MINÄ HALUUN TEHÄ MITÄ TEEN

haista vittu 😭😂

Kyllä pahin on keho-obsessio likaobsession ohella koska kuten likaobsessiossa ajattelet että sohvaan tarttuu pientä näkymätöntä likaa ja menetät hermos sen takia, niin samoin keho-obsessiossa ajattelet että kun teet yhden tai muutaman treenin niin sun keho on heti pilalla tai ihan mitä tahansa elämässä teetkin niin aattelet että KAIKKI pilaa sun kehon, silleem nyt siihe on tapahtunut joku pieni muutos niin nyt kaikki on pilalla.

Sitten koen kauheaa vastuuta tekemisistäni.

Jaa kyllä sä vain nuorena uskalsit tanssia harrastaa, niin mikset nytkin uskalla tehdä mitä vain.

Koen vain että mulla ei saisi olla: kehoa. Alkuunkaan.

Joten.

Mut harmi koska kaikil jotka on elossa on se, joten et oo ainut.

Mitä sä siit ahistut, teet vain mitä huvittaa tehdä etkä välitä mitä se tekee sun keholle.


SITÄ PAITSI. olo on joka tapauksessa se ettei tästä voi enää MENNÄ rumemmaksi, joten sinänsä mun mieli on sitä mieltä ettei mitään hävittävää oikeastaan ole.

Joten? Siitä vaan.



Mähän sanoin etten uskalla elää kehoni takia. Sillon on asiat huonosti jos sä et uskalla ELÄÄ. aattele jos en ois nuorenakaan uskaltanut (niin, en oo enää nuori xd) harrastaa tanssia sen takia jos se IIK muokkaakin mun kehoa johonkin suuntaan. Koska se on todella näköjään asia jota pitää pelätä.


Ja mulla ei tollasta pakkomiellettä ollu mun mielestä ennen kuin luin noita höpö höpö juttuja kuten se yksi artikkeli

Et kiitos vaaaaan

Muun muassa tämä:
"Kehomyötätunto antaa tilaa surra muutoksia
”Ethän sinä nyt tosissasi voi huolestua riippuvista rinnoista tai raskausarvista, saithan terveen lapsen”. ”Älä sure amputoitua jalkaasi, vaan iloitse siitä, että selvisit kolarista hengissä.” Tällaisia mukamas hyvää tarkoittavia, mutta ajattelemattomia lausahduksia sinkoilee ihmisten välillä.

Esimerkiksi vammautuminen, sairaus, ikääntyminen sekä raskaus ja synnytys muuttavat kehoa, joskus väliaikaisesti, toisinaan peruuttamattomasti. Muutokset voivat aiheuttaa kolhuja minäkuvaan.

– Monesti puhuisin mieluummin kehomyötätunnosta kuin kehopositiivisuudesta. Kehosuhteessa positiivisuuden vaade voi olla liikaa. Myötätunto on armollisempi käsite, siihen sisältyy ajatus oman kärsimyksen tunnustamisesta ja pyrkimyksestä helpottaa sitä, Meskanen pohtii.

– Ei ole pinnallista surra tai harmitella oman kehonsa muutoksia. Kenelläkään ei ole oikeutta vähätellä toisen ihmisen aitoa kokemusta. Vähättelystä seuraa vain tuplapaha olo, kun syyllistyy siitä, että kokee näin. Tärkeintä on, ettei surkuttelemiseen takerru kiinni."


Sai mut sekoomaan koska joo tosiaan en ennen ollu silleen ÄÄK APUA



siis tiedätkö, edes murrosikäisenä en kokenut kertakaikkiaan mitään paniikkia muistaakseni asiasta. Tuntuu et olin aina vaan silleen "so? Mitä ihmeellistä siinä on?" Mutta nyt joku on laukaissu mussa tän outouden.

Must tuntuu et mä suhtauduin täysin normaalisti ja tyynesti murrosiässä asiaan. Se oli ihan normaalia elämää.

Nyt ei tunnu yhtään normaalilta. En edes tajua miten olen voinut aikoinaan ajatella niin?? Ihan omituista.

 

[qualitymonkey]

Silleen: en oikeasti uskalla ELÄÄ.

 

[qualitymonkey]

Eilen kuitenkin uskalsin käydä kävelyllä

 

[qualitymonkey]

Ja uskallan näköjään kuitenkin syödä ainakin jonkun verran

 

[qualitymonkey]

Ja eilen uskalsin myös kuntoilla siis sen kävelym lisäksi vielä

 

[qualitymonkey]

Arvaa miten nyt mietin että mun paino ei ois koskaa saanu muuttua varsinkin jos se aiheutti mun roikkuvat rinnat

 

[qualitymonkey]

Siis se lihominen ja laihtuminen koska tosiaan jossain vaiheessa lihoin siihen vähintään 75 kiloon en tiedä mitä olin sitä ennen, mutta... Kuitenkin lihoin jonkin verran ainakin. Sitten sen jälkeen oon laihtunut nytten tähän 66 kiloon. Vaikka oon käynyt kyllä siel 64:nkin puolella mutta nyt se on 66 taas.

 

[qualitymonkey]

Ooh

Tää tekee mut hulluks

Aika kuunnella taas yks biisi joka ehkä auttoi silloin

Mutta alan kohta itkemään ja huutamaan

 

[qualitymonkey]

Lol but how did i lose so much xd

 

[qualitymonkey]

Kiva muuten kun puhuin äitin kaa siit et oon laihtunut ilmeisesti ainakin 75:stä 66:een niin sit se vaa sillee "HYVÄ! :D" 😂😂😂😂😂😂😂😂😂 jooooooo okei ilmeisesti sitten niin xd