Selvä. En voi elää näin.
Oon tehny jo päätökseni. I'm having top surgery. I'm getting completely rid of them. At some point. Jossain vaiheessa I'm getting completely rid of them. Tosin jos en SAA sitä leikkausta niin luultavasti voin kuitenkin saada pienennysleikkauksen pienimpään mahdolliseen kokoon right? It's good enough. Niin mä teen. Jossain vaiheessa mä teen sen, oon päättänyt jo. Enää vain lykkään sitä eteenpäin.
Sillä en todellakaan ala elämään näin loppuelämääni.
Voin perua sen päätöksen jos tapahtuu ihme ja tää loppuu, mut jos ei, niinku luulen, niin mä tulen menemään siihen leikkaukseen. Mä en missään vitun nimessä ala elämään koko loppuelämääni näin, että kärsin näin paljon koko ajan. En todellakaan halua tuntea itseäni rumaksi koko loppuelämääni. Jos se ei joidenkin vuosien kuluessa lopu, vaikka joku 10~ vuotta. Niin mä pienennän ne niin pieniks mitä pystyy. Makso mitä makso. Leikkaus tai ei. Pelkäsin tai en. 10 vuottakin on jo pitkä aika kärsiä, mutta pelkään leikkauksia yksinkertaisesti liikaa, oon kauhusta jäykkänä kun ajattelen sitä
En kuitenkaan tuu kärsimään loppuelämääni. Jos se ei 10~ vuoden päästä oo loppunu, niin mä hankin sen leikkauksen hinnalla millä hyvänsä. Mä en todellakaan tämmöseen rupee. Ei mul oo energiaa elää loppuelämääni näin kovassa kärsimyksessä.