Aihe vapaa En tiiä saatana

[qualitymonkey]

Tää on hirveintä mitä mulle on ikinä tapahtunut

(??????????!!??!!!!)

 

[qualitymonkey]

MÄ VIHAAN TÄTÄ

MÄ VIHAAN TÄTÄ

MÄ VIHAAN TÄTÄ

 

[qualitymonkey]

MÄ VIHAAN TÄTÄ JA EN HALUU AJATELLA HOITA ENÄÄ IKINÄ

MUT SE ON AINUT LÄÄKE MUN DYSFORIAAN VAIKKEI SEKÄÄN TOIMI TÄYSIN MUT MUN ON SIKS VAIKEE OLLA AJATTELEMATTA SITÄ (JA MUUTENKIN)

 

[qualitymonkey]

Mä en pysty enää

 

[qualitymonkey]

Wanna dieeee

 

[qualitymonkey]

 

[qualitymonkey]

I dont give a damn anymore, about hoyoung

 

[qualitymonkey]

En pysty ees kirjottaa tollast lausetta ilman että mulle tulee dysforiaa

 

[qualitymonkey]

Cant even like guys without feeling dysphoric immediately because you're thinking about a boy

 

[qualitymonkey]

 

[qualitymonkey]

Lol

 

[qualitymonkey]

- dysphoria
- in love
- ennustus juttu
- onkse siis totta vai ei
- onkse siis mun tuleva mies vai ei

Kyl täs on jo monta aihetta miks menettää hermot.

 

[qualitymonkey]

Mä oon viimeks viime viikon lauantaina viettäny pidemmän ajan redditissä ja sekin oli silti alle 2 tuntia, verrattuna mitä vietin siellä ei ees niin kauan aikaa sitten, tyyliin viime kesänä? Älytön reddit-ajan väheneminen enkä sillon ois voinu uskookaa et voin olla siel näin vähän. No nyt oon. Se tuntu ihan mahdottomalta ajatukselta.

 

[qualitymonkey]

Ei reddit oo ahdistava jos siellä viettää tän verran aikaa mut jos se rupee olee normaalisti jtn yli 4h niin se oli ahdistavaa, koska mä sain jokaikisestä asiasta niin hirveää dysforiaa yms.

 

[qualitymonkey]

Ihan ku en nyt olis KOKO AJAN dysforinen.

 

[qualitymonkey]

Mä oon niin masentunut et hyvä ku jaksan kättä nostaa.




Mä en jaksa enää tehdä mitään, ajatella mitään tai odottaa mitään. Odotan vain että kuolema tulee joskus. Ei vaan kiinnosta. Ei vaan ole väliä.

 

[qualitymonkey]

Se mitä ajattelin äsken oli aik outo huomio.

Yleensä suhde on sana jota kavahdan, en tykkää siitä, en halua suhdetta.

Mut sit kun hoyoung tulee kuvioihin niin se ei ookaan enää se sama ajatus että ahdistaa ja en haluu en haluu ollenkaa.

Sit se onki heti ihan ku joku eri asia.

Aina ajattelen että no mun elämä on tämmöstä ja mul on julkkisihastuksia mut en haluu tai tarvii suhdetta, ja jotenkin se vaan aina tuntuu ettei se oo mun juttu. Aina oon ihastunu tosi moneen koko elämäni mut suhde on aina ollu sellanen mitä en oo jotenkin oikeasti halunnu. Joka kerta ku sellanen on ollu lähellä (no, ehkä vaa muutamia kertoja) nii oon vaa paennu pois. En oo halunnu sitä. Jotenkin se ajatus.... Mä aina ajattelen etten mä tykkää siitä.

Mut sit ku hoyoungist on kyse niin mua ei edes pelotakaan yhtäkkiä enkä oo sillein en haluukaan vaan se onkin yhtäkkiä ihan eri juttu.


Siis sitähän ei tapahu mut se on ehkä eniten se jolle edes todellisessa tilanteessa pystyisin sanoo kyllä. No, se ja Eunkwang ainakin. Luulen.

Normaalisti ajatus suhteesta on niin..... Etova ja ahdistava mulle?

Mut sit on näit jotka on tapahtuessaan niin elämää suurempia että todellisessa tilanteessa mun olis pakko sanoo kyllä. Vaikka kuinka oon AINA ollu siis koko elämäni sitoutumiskammone, en tykkää yhtään siitä ajatuksesta ikinä että alan seurustelemaan (varmaa se onki syy miks en ookaa ikinä päässy seurusteluun asti) nii sillon jos jotain tämmöstä tapahtuu niin todellisessa tilanteessa mun ei ois fyysisesti mahdollista sanoa ei. Kelle tahansa muulle voin sanoo ei mut jos se rakkaus on tarpeeks iso niin ilmeisesti sillon se vaan automaattisesti voittaa jopa seurustelukammon.

Toki sitähän ei tapahu et ei sen puoleen.

Mut joo muistan kun alko olee pienen pientäkin juttua vasta yhden tyypin kanssa, se puhu siihen malliin että se vois viedä mut erään nimeltämainitsemattoman bändin keikalle joskus, ja me oltii lähekkäin ja taidettiin jopa pussatakin jos muistan oikein. Et kyllä siinä pientä juttua oli. Olin super onnellinen sillon ja muistaakseni itkin. Mut sit kun kävin yksin yhel oisko ollu klamydia keikka vai mikä, nii mulle hiipi sellanen helvetillinen ahdistus vaikka olinkin aidosti ihastunut siihen (mutta eipä se silti tosiaa mikää hoyoung taso ollu). Eipä koskaan sit seurusteltukaa et se jäi vaan tollaseks pieneks jutuks. Mut en ite varsinaisesti kyllä lopettanu sitä juttua vaa se enemmänkin hiipu molemmista johtuen, kumpikaan ei osannu sit tehdä mitään tai ehkä sen kiinnostuskin hiipu, voi ei oikeesti nyt muistot tulvii pahasti. Muistan kun juttelin asiasta yhden tyypin kanssa joka oli vielä samoissa porukoissa. Ai kauhee mä en kestä muistojen tulvimista. See??? Mä en ees oo mikään täysin erakko on mulla ollu jtn asioita. Mut nii. Ni sit se vaa jäi.

Ja sitte oli vielä se toinen se jonka kaa oli 13 v ikäeroa. Mutta sen jutun mä vähä niinku lopetin. Mutta se oli aika paljon sen takia etten pystynyt käymään missään paikoissa muutenkaan ja no tota se oli aika complicated juttu (niinku yleensä on)

Ööööh joo en melkeen ees muistanut näitä kaikkii juttuja.

Yleensä mul on nimittäin se identiteetti et oon tämmönen säälittävä rukka jolla on julkkisihastuksia ja sit vaa niinku näin

Mut onhan mulla muutakin ns. "rakkauskuvioo" ollu

Mut niin. Että.... Semmosta.

Eipä tuosta hoyoungistakaan koskaan mitään tule mutta no, kaipaan kyllä noita entisiä aikoja, ihan vaan siks kun nostalgia. Ja siks kun sillon ei vielä ollu tätä kuviota joka saa mut koko ajan itkemään ja masentaa mua niin paljon et kaikki alkaa tuntuu melkee ihan mustalta atm. Ja se on hoin syytä tyyliin.

 

[qualitymonkey]

Mut mä kaipaan sitä aikaa, mä haluun takas nimenomaan siihen aikaan, en mitään vastaavaa nyt vaa mä haluun tismalleen sen ajan :D nostalgia puhuu. Hyvät muistot.

 

[qualitymonkey]

Koska mä en kirjaimellisesti halua tätä aikaa kun kärsin koko ajan HÄNEN takia.

 

[qualitymonkey]

Joka päivä on monta kertaa se tunne et haluisin vaan paeta aikaan ennen sitä, lapsuuteen, tai sitten enemmän lähimenneisyyteen, kunhan se vaan ois aika ennen sitä. En kestä tätä enää.

 

[qualitymonkey]

:D

 

[qualitymonkey]

Muistanko nyt ihan väärin vai onko hoi, kwang ja masatoshi ne kolme joista oon kärsiny eniten tällä tavalla et niistä on ollu alussa tai "alussa" nää samat vaiheet kaikkien kolmen kanssa kun tuntui että KUOLEN. siis se kaikista kiduttavin ajanjakso. Masatoshista se oli silloin kun istuin lattialla ja heitin paperin vessanpönttöön sillee "idgaf im tired" ku olin itkeny siinä ja käytin sitä paperia siks.

Kaikista noist kolmesta on ollu se tietty ajanjakso ku oon ollu syvällä siinä kidutuksessa it's not a joke.

Aina sanonu sit myöhemmin et "eihän se ollu mitää, dysforiakohtaukset on ollu paljon pahempia" no ehkä onkin ollut pahempia mut ne on ollu silti jotain niin kiduttavaa ilmeisesti myös.

Ainakin nyt helvetti mä en jaksa enää vittu kaikki näyttää mustalta oikeesti.

:D

 

[qualitymonkey]

Dominicista ei edes ollu tätä tossa äsken

 

[qualitymonkey]

Rakastumisen taso oli kyllä...... Jeppistä jee mutta ei jumalauta elämä ei alkanu näyttää täysin toivottomalta siinä vaiheessa vaikka sekasin siitä olinkin (olin.. olen..?) vaikka koko ajan tiesinkin että tuskinpa mä ikinä sen kanssa yhdessä olen.

Siis se oli niin omituinen tunne miten pahasti rakastuin siihen ns uudestaan, mutta mä muistaisin varmaan jos must ois alkanut tuntua näin toivottomalta siinä kohtaa. Ei jotenkin tuntunu. Tuntuu että rakastan dominicia kyllä edelleen, omalla tavallaan koska se on kuitenkin.. niin.

Mut varmaan mä muistaisin jos mul ois tullu tällänen samanlainen synkkä kuva tulevaisuudesta mitä nyt hoin suhteen tuli. Täysin toivoton olo. :D että en kyllä tiiä miks siit mut ei sit domista. Vaikka se onkin edelleen juttu.


Mut tuntuu että hoi repii mun sydämen kahtia ja kaikki alkaa näyttää niiiin niiiiiiiiiin turhalta, harmaalta, jotenkin, motivaatio täysin kadoksissa, oon niiiiiiiiiin masentunut tällä hetkellä että voisin itkeä koko päivän melkein :D jep jep.

 

[qualitymonkey]

Kaikki yhen pojan takii lol

 

[qualitymonkey]

Voiks sanoo enää täs vaihees pojan hehheh xD

 

[qualitymonkey]

Oikeesti though

What is happening

 

[qualitymonkey]

Masennus valtaa koko mielen

 

[qualitymonkey]

 

[qualitymonkey]

Tää on nyt perinteisesti se kohta missä alettais ryyppäämään :D mut mähän en sitä oikein harrasta