Näin kirjoitin Ilta-Sanomille siis:
Kävin peruskoulun KiVa-kouluissa. Yläasteelle siirryttyäni minua alettiin yhtäkkiä oudoksumaan ja minua myös kiusattiin joissain määrin. Osaa kiusaamistapauksista, kuten muutaman kerran tapahtuvaa tuntemattomien huutelua käytävillä, eivät opettajat huomanneet, joten asia ei ymmärrettävästi tullut puheeksi.
Kuitenkin muistan muutaman tilanteen, jossa opettajat ovat olleet todistamassa tilannetta, mutta eivät tehneet asialle mitään.
Seiskaluokalla kotitalouden tunnilla meidät jaettiin pareihin arpomalla. Arpalapuissa oli ryhmän numerot, joka selitti, kenestä tuli kenenkin pari. Luokallani oli tyttö, jonka kanssa halusin ystävystyä ja toivoin kovasti pääseväni hänen parikseen. Meidän piti kirjoittaa saamamme numerot luokan kirjoitustaululle. Minä menin kirjoittamaan kakkosen, saamani numeron, taululle, ja kuulin äsken mainitun tytön sanovan kovaan ääneen selkäni takana: "Vittujen kevät!" Hän vielä mainitsi opettajalle koko luokan kuullen, ettei halua olla parini. Opettaja, joka oli yksi koulumme KiVa-vastaajista, totesi vain, että kenen kanssa tyttö halusi olla parina, ja tyttö pääsi mieluisensa oppilaan kanssa työskentelemään. Muistan yhä sen järkytyksen, mitä tytön kommentti aiheutti. Pitkään ihmettelin tuon jälkeen, mitä vikaa minussa oli, koska minun kanssa ei haluttu työskennellä.
Toinen tilanne tapahtui myös seiskaluokalla, tällä kertaa liikunnan tunnilla. Kävin erityisluokalla koulua, jossa seiskaluokan aikana liikunnan tunnin ryhmässäni oli kaikki koulun erityisluokan tytöt. Kaksi ysiluokan tyttöä kiusasivat vähän väliä minua liikunnan tunneilla, koska olin arka, enkä uskaltanut tulla peleihin mukaan. Meillä oli kerran sählyä, ja kyseiset tytöt ilkeilivät minulle tuttuun tapaansa. En muista tarkalleen, mitä he ilkeilivät kyseisellä tunnilla. Muistan vaan, kuinka yksi tytöistä kommentoi tapaani torjua vastajoukkueen hyökkäyksen maaliin. Suutuin lopulta oppitunnin loppupuolella tytöille niin, että paiskoin mailani lattialle, mistä liikunnan opettaja hieman suuttui.
Kuljin peruskouluaikanani taksilla kouluun, ja taksilaisena pääsin liikunnan tunneilta aikaisemmin pois suihkuun. Suuttumistilanteen jälkeen liikuntatuntien avustaja saattoi minut pukuhuoneeseen ja kyseli samalla minulta tilanteesta. Hän kysyi, ilkeilikö joku pelin aikana minulle, johon vastasin myöntävästi. Tilannetta ei kuitenkaan selvitetty lainkaan tämän jälkeen, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olen kuullut, että Kiva-kouluissa kiusaamistilanteet otettaisiin sekä kiusaajan että kiusatun kanssa puheeksi. Tässä tilanteessa siitä ei ollut merkkiäkään.