Yllätyin myös miten monen (40%) mielestä ystäville pitää lainata rahaa. Sekin kuitenkin riippuu vähän että kuinka paljon. 10 euroa, joo (tosin ei sitäkään PIDÄ), 5000 euroa ei todellakaan.
Sama yllätti minut. Sanokaa minun sanoneen, että ei pidä, vaikka varaa olisi. Tielleni on osunut kaveri, jonka tapoihin tämä kuului ja se on tehnyt minulle niin hyväksikäytetyn olon ja aiheuttanut niin paljon päänvaivaa, ettei tosikaan. Siihen kokemukseen nyt vähän liittyy kuvioita, jotka saanevat minut näkemään asian kärjistetystä näkökulmasta, mutten käsitä, mikä siinä on, että aina nimenomaan pyydetään lainaamaan rahaa, mutta suin surminkaan ei huolita apua toimeentulotukihakemusten täyttämiseen tai leipäjonoon menemiseen. Pyytettömyys ja vastavuoroisuus on lujittavat luottamusta ja saavat ystävänne pitämään teitä suoraselkäisinä!
Kuten todettua, perin monitulkintaisia. Esimerkiksi aina ystävän tavoitettavissa oleminen ("Pitääkö ystävän olla aina tavoitettavissa?") voi olla oman elämän laiminlyömistä ja läheisriippuvaisen ystävän hyväksikäytettävänä oloa. Tai sitten se voi olla ihan normaalia, eikä hirveän aktiivistakaan yhteydenpitoa, jossa toinen on kuitenkin ollut siellä sinua varten, kun olet häntä tarvinnut. Jos joku ei ole aina tavoitettavissasi, se saattaa mahdollisesti tarkoittaa myös sitä, ettei hän ole aidosti kiinnostunut asioistasi, ja priorisoi Salkkareiden uusinnat korkeammalle kuin sinut.
Mitä sitten on valkoiset valheet ystävyydessä? Jotenkin paljon luontevammin ajattelen, että perhe- ja parisuhteissa syntyisi tilanteita, joissa valkoiset valheet ovat paikallaan. Mietin, onko ne ystävyydessä tarpeen, koska tosiaan kysymykseen tarvitseeko ystävälle kertoa kaikkea, niin ei, ei tarvitse, ja samalla taas ystävälle voi kertoa jostain, mistä perheelle tai kumppanille ei kertoisi.