haituvainen
Työsuojeluvaltuutettu
- Liittynyt
- 1.4.2021
- Viestejä
- 1,691
- Reaktioarvo
- 1,689
Mie en ikinä näkis itteeni avoimessa suhteessa, koska tuun helposti mustasukkaseks ja varmaan ahistusin muutenkin kauheesti siitä. Haluun että oisin se number one miun kumppanille, ainoo jonka hän näkee romanttisessa mielessä. Oon kuitenkin sitä mieltä ettei kenenkään (avoin) suhde oo miulta pois, enkä myöskään pidä sitä mitenkään sairaana jos joku haluaa olla avoimessa suhteessa. Toki siinä on tärkeetä että kaikki osapuolet todella haluaa sitä ja on selvillä ns. pelisäännöistä, sillä ei oo todellakaan ok, mikäli joku suostuu painostuksen alasena tai sen takia että pelkää eron tulevan muuten. Oon myös ymmärtäny että aika moni tämmönen avoin suhde on päättyny riitasasti (yleensä nimenomaan sen mustasukkasuuden takia), joten onhan siinä tietysti omat riskinsä eikä se todellakaan sovi kaikille. Aattelin kauan että jos henkilö on avoimessa suhteessa niin ei hän kyllä oikeesti rakasta kumppaniaan, koska on ok sen asian kans että menee panemaan muita. Tää johtuu siitä, etten oo ite voinu koskaan kuvitella harrastavani seksiä ellen oikeesti rakasta jotain ihmistä, joten kaikki yhden illan jutut ja irtosuhteet ja tämmöset ei oo ikinä ollu miun juttu. Miulla seksi ja parisuhde kulkee siis vahvasti käsi kädessä. Nykyään kuitenkin aattelen ettei avoin suhde välttämättä meinaa sitä ettei pari rakastas toisiaan tai ettei suhde olis vahvalla pohjalla, koska ehkä jotkut ei vaan koe seksin harrastamista samalla lailla kun mie (= ei näe sitä niin vahvasti pelkästään parisuhteen sisällä olevana asiana). Ja mikäpä mie oon muutenkaan muita tuomitsemaan. Rakkaus on joka tapauksessa ihana asia ja sitä on niin monenlaista, eläkööt siis kaikki mimmosessa suhteessa haluaa. Tärkeintä että on onnellinen, joten älkää antako muiden mielipiteiden vaikuttaa.
Viimeksi muokattu: