azgeda
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 727
- Reaktioarvo
- 744
meiän piti nähä tänään ja hän kysy ennen 14, että nähäänkö monelta ja missä. kumminkaan sen jälkeen hänestä ei kuulunu yhtikäs mitään, kunnes vasta 21-22 aikoihin...
"minuu on nyt taas tässä vähän vaivannu", "mie en ehkä haluu mitään parisuhde suuntast just nyt", "tuntuu että ollaan jotenkin aika erilaisia", "en aina ymmärrä oikein kaikkii siun juttuja" semmonen pommi :)) (minuu rupes ärsyttää)
laitoin hälle aika pitkän viestin, jossa kysyin voiaanko puhuu puhelussa se asia halki, kun se ois myös reiluu minuu kohtaan. jankkasin sitä puheluu aika paljon, kunnes sit vastas vihdoin ja viimein "no vittu" & "kohta"
puhelun alussa puhuin ite tosi paljon, kun muutenkin hermostutti...
kun sanoin, että miulla on tullu taas jokseenkin hyväks käytetty olo, niin siinä kohtaa hän ärsyynty entisestään, kiros vähän ja sano, että tää puhelu on ollu aika yksinpuheluu... (pahottelin)
hän myös sit sano niihin juttuihin, "no kukapa oli tehny alotteen", mutta muistutin häntä, että 1) hän teki viesteihin alotteen, josta kaikki alko ja 2) sillon kun ehotin, että mennäänkö chillaa takapenkille, niin kirjaimellisesti tarkotin sitä (nojailuu toista vasten)
no puhelun lopussa sano sit, että anteeks kaikesta :( myöns, että ois pitäny aiemmin kommunikoida, mutta oli koko viikon miettiny mitä sanoo ja miten sanoo asian mahollisimman ystävällisesti ja hienovarasesti. pahotteli sitä, että on surkee kommunikoimaan ja mie pahottelin sitä, jos kuulostin kauheen syyllistävältä. hän myös sano, että tää asia on hänen vika, vaikka tein selväks etten syytä häntä mistään...
sovittiin, että ollaan puhtaasti kavereita ja kysyin myös, että voiaanko nähä ens viikolla, niin "eiköhän se onnistu" ...ois kiva.
joku ~40min sen puhelun jälkeen hän laitto miulle viestii vielä...
"haluun pyytää oikeesti anteeks tuota koko hommaa", "koko sekaannus tuli vaan miun kommunikaation puutteen takia", "oot iha mahtava tyyppi ja vitun hyvä ihminen" (toi oli ihana kuulla), "tuli itellekin paha mieli kun tää meni näin" (+olin itkeny sen puhelun aikana :D), "anteeksi"
hitto toi tyyppi on kyllä symppis, eikä missään nimessä pahan tahtonen :((
juteltiin ja jossain vaiheessa sanoin, että oon kiitollinen siitä, että oon saanu tutustuu häneen ja että pelkäsin eniten sitä, että pistäis välit kokonaan poikki. hän sit vastas: "no hyvä että oon jotain positiivista saanu aikaa" & "ghostaaminen ois viimenen asia mitä tekisin" mie tiiän...
jossain vaiheessa taas pyyteli anteeks ja sano, että hänestä tuntuu pahalta...
pahotteli myös sitä, että oli ollu ärtyny puhelun aikana, kun häntä oli ärsyttäny koko tilanne (että miten pääs siihen pisteeseen ja kun hänen ei ollu tarkotus loukata minuu)
jossain vaiheessa kerroin, että kroppa on vieläkin semmosessa ahistus tilassa. hänen vastaus, "voisinpa auttaa" :((
----
mie oon nyt helpottunu, että saatiin tää asia selvitettyy. ja nyt kun jälkeenpäin aattelen, niin kyllä miulla oli kiinnostus lopahtanu jo pari viikkoo sitten (kun tuli ensimmäinen säikähys ja sen jälkeen kun oli etäinen. ...ja myös viikko ennen sitä). kaipa olin alitajuntasesti sen tienny, että kaikki ei oo ok, mutta pidin vaan sitä toivoo yllä...
nyt on paljon parempi, että pysytään kavereina. hän on tosi hellyyttävä ja symppis tyyppi... nyt kaikki paine ja stressi on hävinny, kun ei tarvii arvuutella tuleeko meistä kavereita enempää (ettei tarvii myöhemmin surra), että voi keskittyy olemaan kaveri.
mie kyllä tiiän kenen kaa kattoo kortit läpi, jos vois olla mahollisuus...
"minuu on nyt taas tässä vähän vaivannu", "mie en ehkä haluu mitään parisuhde suuntast just nyt", "tuntuu että ollaan jotenkin aika erilaisia", "en aina ymmärrä oikein kaikkii siun juttuja" semmonen pommi :)) (minuu rupes ärsyttää)
laitoin hälle aika pitkän viestin, jossa kysyin voiaanko puhuu puhelussa se asia halki, kun se ois myös reiluu minuu kohtaan. jankkasin sitä puheluu aika paljon, kunnes sit vastas vihdoin ja viimein "no vittu" & "kohta"
puhelun alussa puhuin ite tosi paljon, kun muutenkin hermostutti...
kun sanoin, että miulla on tullu taas jokseenkin hyväks käytetty olo, niin siinä kohtaa hän ärsyynty entisestään, kiros vähän ja sano, että tää puhelu on ollu aika yksinpuheluu... (pahottelin)
hän myös sit sano niihin juttuihin, "no kukapa oli tehny alotteen", mutta muistutin häntä, että 1) hän teki viesteihin alotteen, josta kaikki alko ja 2) sillon kun ehotin, että mennäänkö chillaa takapenkille, niin kirjaimellisesti tarkotin sitä (nojailuu toista vasten)
no puhelun lopussa sano sit, että anteeks kaikesta :( myöns, että ois pitäny aiemmin kommunikoida, mutta oli koko viikon miettiny mitä sanoo ja miten sanoo asian mahollisimman ystävällisesti ja hienovarasesti. pahotteli sitä, että on surkee kommunikoimaan ja mie pahottelin sitä, jos kuulostin kauheen syyllistävältä. hän myös sano, että tää asia on hänen vika, vaikka tein selväks etten syytä häntä mistään...
sovittiin, että ollaan puhtaasti kavereita ja kysyin myös, että voiaanko nähä ens viikolla, niin "eiköhän se onnistu" ...ois kiva.
joku ~40min sen puhelun jälkeen hän laitto miulle viestii vielä...
"haluun pyytää oikeesti anteeks tuota koko hommaa", "koko sekaannus tuli vaan miun kommunikaation puutteen takia", "oot iha mahtava tyyppi ja vitun hyvä ihminen" (toi oli ihana kuulla), "tuli itellekin paha mieli kun tää meni näin" (+olin itkeny sen puhelun aikana :D), "anteeksi"
hitto toi tyyppi on kyllä symppis, eikä missään nimessä pahan tahtonen :((
juteltiin ja jossain vaiheessa sanoin, että oon kiitollinen siitä, että oon saanu tutustuu häneen ja että pelkäsin eniten sitä, että pistäis välit kokonaan poikki. hän sit vastas: "no hyvä että oon jotain positiivista saanu aikaa" & "ghostaaminen ois viimenen asia mitä tekisin" mie tiiän...
jossain vaiheessa taas pyyteli anteeks ja sano, että hänestä tuntuu pahalta...
pahotteli myös sitä, että oli ollu ärtyny puhelun aikana, kun häntä oli ärsyttäny koko tilanne (että miten pääs siihen pisteeseen ja kun hänen ei ollu tarkotus loukata minuu)
jossain vaiheessa kerroin, että kroppa on vieläkin semmosessa ahistus tilassa. hänen vastaus, "voisinpa auttaa" :((
----
mie oon nyt helpottunu, että saatiin tää asia selvitettyy. ja nyt kun jälkeenpäin aattelen, niin kyllä miulla oli kiinnostus lopahtanu jo pari viikkoo sitten (kun tuli ensimmäinen säikähys ja sen jälkeen kun oli etäinen. ...ja myös viikko ennen sitä). kaipa olin alitajuntasesti sen tienny, että kaikki ei oo ok, mutta pidin vaan sitä toivoo yllä...
nyt on paljon parempi, että pysytään kavereina. hän on tosi hellyyttävä ja symppis tyyppi... nyt kaikki paine ja stressi on hävinny, kun ei tarvii arvuutella tuleeko meistä kavereita enempää (ettei tarvii myöhemmin surra), että voi keskittyy olemaan kaveri.
mie kyllä tiiän kenen kaa kattoo kortit läpi, jos vois olla mahollisuus...
