qualitymonkey
Official pappojen kuolaaja
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 34,737
- Reaktioarvo
- 2,892
En edes tiedä mitä sanoa tai mistä aloittaa. Rehellisesti sanottuna kaikki oli ihan okei vielä ehk joku muutama tunti sitten.
Mutta sitten. Katoin mun kehoa tarkemmin. Olin siis ollu ihan fine ennen tätä. Mut sit kun oikeest katoin niin yhtäkkiä näytin niin HIRVEELTÄ jotenki et nyt tuntuu ihan silt et miten oon ees voinu nähä itteni ihan ok näköisenä. Nyt oon taas yhtäkkiä sillee herranjumala miten ruma voi edes ollakaan. Oon ihan liian iso. Mua oikeasti ällöttää mun keho. Mut niinäkin hetkinä kun oon ajatellut tälleen niin se ei yleensä oo ihan näin voimakasta joten nyt oon tietyllä tapaa vielä enemmän pohjalla tän kehonkuva jutun kanssa. Niinku en edes tiedä mitä sanoa, tunnen vaan jotenki sellasta ihan absoluuttista inhoa.
Kai yks isoimmista inhon kohteista on juuri se kuinka iso oon. Vihaan mun persettä myös, sekin on liian iso. Kaikki mus on vittu liian isoa. Vihaan tällä hetkellä myös mun naamaa. Vihaan mun aknea vaikka yleensä useimmiten oon ihan fine sen kaa. Inhoon mun poskia ne on liian chubbyt. En vittu KESTÄ kattoo itteeni. En tiedä mitä vittua edes ajatella enää, koska huvittavinta on se että ihan juuri äsken olin silleen "i am attractive the way i am" ja mä TODELLA tarkotin sitä, mä todella rehellisesti ajattelin niin, olin täysin tai lähestulkoon täysin tyytyväinen omaan ulkonäkööni, ei ongelmia, ainakaan sen suurempia. Sitten yhtäkkiä vaan????? Vajoon niin pahasti pohjalle mun kehonkuvan kanssa että en tiiä oonko koskaan pitänyt itteeni näin rumana ennen, vaikka oonkin pitänyt aiemminkin. Mut nyt oon vaa jotenki niin absoluuttisen pohjalla. Tuntuu et mikään mitä kuka tahansa sanois mulle ei pystyis saamaan mua tuntee itteeni kauniiks enää. Muistan ku sillon se joku mies sanoi mulle (ei siit mitenkään kauheen kauan ees oo aikaa) et "kaunis nainen" ja olin ihan tosi otettu ja hymyilin sille ja se nosti mun itsetuntoa tosi paljon ja mul oli jotenki niin hyvä mieli siit. Nyt mietin et tällä hetkellä oon sitte tässä. Ja tuntuu etten enää ikinä tuu näkee itteeni kauniina niinku vaikka sillon..
Voi vittu oikeasti 😭 tää on niinku oikeesti se kaikkien aikojen pahin piste varmaankin missä oon kehonkuvani kanssa ollu, tai yis pahimmista hetkistä.
Inhoon mun tissejä. Miks mul edes on ne. Koko mun keho on vitun perseestä, maailman paskin ja ihan väärin muutenki. Tuntuu että inhoon jokaikistä kohtaa itessäni. En todellakaan tiiä enää..... Must tuntuu et jopa silloin kun mua koulukiusattiin niin en pitänyt itteeni sillonkaan niin ällöttävänä kun pidän nyt. En tiedä mitä mun pitäs tehdä? Pitäskö mun esim lakata Kokonaan käymästä suihkussa etten joudu missään tilanteessa näkee itteeni alasti yms yms yms en niinkun tiedä miten voin välttää tämmösiä tilanteita koska joo se vois ehkä helpottaa silloin jos en joutuis näkee itteeni alasti, mut ei se nyt pelkästään siitäkään oo. Ja pelkästään jos vaihdan vaikka paidan ja (ku en yleensä käytä ees rintsikoit nykyään) joudun näkee mun yläkropan nii :/ tai jos vaihdan housut ja nään mun reidet. Vaikka on ne housujen kanssakin pahat mut ehkä se vielä pahentaa tai emmä vittu tiiä. Ällöttää niin paljon haluun vaan huutaa. En tiedä yhtään enää mitä edes tehdä tai ajatella tai mitään.
Mua myös ällöttää seksuaalisuus niin paljon, en haluu ajatella mitään sinne päinkään enää koska mua ällöttää se fakta että mulla itelläni on yleensäkään edes vähääkään seksuaalista halua. Koska oon niin ruma ja ällöttävä etten pysty yhdistää niitä itteeni. Mua ahistaa miks tunnen niin, se ei jotenkin tunnu yhtään luonnolliselta, eikä mikään muukaan. (No onneks mulla ei tällä hetkellä ookaan)
En vaan vittu tajuu. Oon niiiiin. Ällöttävä. Must tuntuu että alan kohta tuntee jotaki depersonalisaatioo tai vastaavaa tai sitte alan jotenki tietoisesti ignooraamaan mun kehoa silleen että välttelen peilejä tai jotain ja yritän vaan kieltää sitä että mulla edes on keho tai jotain. Voinko kuolla ja muuttua hengeksi? :D ei mutta kun en ymmärrä miten voi haluta jotenki täysin eroon kehostaan tällä tavalla, must tuntuu et tää on tällä hetkellä jopa jonkinlainen obsessio et haluisin epätoivoisesti vaan edes hetken aikaa näyttää joltain toiselta. Ku tuntuu et kaikki mun kehossa on väärin???????????
Nyt lopetan ranttaamisen mutta joo-o vittu. I regret everything that happened in these few hours koska tosiaan kuten sanottu niin mulla oli ihan fine olo ja nyt vaan en enää edes tiedä mitä vittua sanoa kun mun koko pää on ihan kaaos tällä hetkellä. Niinku oikeasti. Ja siis nytkin tuo tilanne oli sellainen että se kai siitä enemmän triggeröityi juuri kun näin kehoni alasti, että tosiaan ehkä se ei sitten vaatteet päällä niin pahasti yleensä vaikuta. Mutta vaikka nyt mulla on vaatteet päällä niin ööm i'm emotionally scarred after seeing myself......... Fucking disgusting:D oon nIIN iso etten voi vaan sietää sitä. En voi. Samaan aikaan HALUISIN rakastaa itteäni eikä niin että mun tarvii laihtua ihan sikana että voisin olla tyytyväinen ulkonäköön, ja lets be honest, olisinko edes siltikään?????? :D homma taitaaa olla rehellisesti sanottuna enemmän pään sisällä kuin varsinaisesti ulkonäössä. En tiedä miten mun kehonkuva on yhtäkkiä näin rajusti huonompi kuin aiemmin...
Ok nyt lista. Asiat joita en voi tehdä:
- käydä suihkussa
- vaihtaa vaatteita
- runkata
Ainakin noi koska muuten varmaan romahdan :]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]
lol asia jonka pitäis olla mukamas kuulemma "fun and exciting" (alastomuus ja seksuaalisuus) onkin asia joka aiheuttaa mulle pahat romahdukset ja sekottaa pään totaalisesti. En voi edes siis kuvailla niitä negatiivisia tunteita kun jotenkin siis mun tunteet oli niiiiin negatiiviset että tuntui että mun mieli meni ihan totaalisen mustaksi. Niinku tuntuu niin pahalta. Huoh.
Ja jos edes tietäisin mikä vittu on se SYY miks tää on näin?? Vittu.
Mutta sitten. Katoin mun kehoa tarkemmin. Olin siis ollu ihan fine ennen tätä. Mut sit kun oikeest katoin niin yhtäkkiä näytin niin HIRVEELTÄ jotenki et nyt tuntuu ihan silt et miten oon ees voinu nähä itteni ihan ok näköisenä. Nyt oon taas yhtäkkiä sillee herranjumala miten ruma voi edes ollakaan. Oon ihan liian iso. Mua oikeasti ällöttää mun keho. Mut niinäkin hetkinä kun oon ajatellut tälleen niin se ei yleensä oo ihan näin voimakasta joten nyt oon tietyllä tapaa vielä enemmän pohjalla tän kehonkuva jutun kanssa. Niinku en edes tiedä mitä sanoa, tunnen vaan jotenki sellasta ihan absoluuttista inhoa.
Kai yks isoimmista inhon kohteista on juuri se kuinka iso oon. Vihaan mun persettä myös, sekin on liian iso. Kaikki mus on vittu liian isoa. Vihaan tällä hetkellä myös mun naamaa. Vihaan mun aknea vaikka yleensä useimmiten oon ihan fine sen kaa. Inhoon mun poskia ne on liian chubbyt. En vittu KESTÄ kattoo itteeni. En tiedä mitä vittua edes ajatella enää, koska huvittavinta on se että ihan juuri äsken olin silleen "i am attractive the way i am" ja mä TODELLA tarkotin sitä, mä todella rehellisesti ajattelin niin, olin täysin tai lähestulkoon täysin tyytyväinen omaan ulkonäkööni, ei ongelmia, ainakaan sen suurempia. Sitten yhtäkkiä vaan????? Vajoon niin pahasti pohjalle mun kehonkuvan kanssa että en tiiä oonko koskaan pitänyt itteeni näin rumana ennen, vaikka oonkin pitänyt aiemminkin. Mut nyt oon vaa jotenki niin absoluuttisen pohjalla. Tuntuu et mikään mitä kuka tahansa sanois mulle ei pystyis saamaan mua tuntee itteeni kauniiks enää. Muistan ku sillon se joku mies sanoi mulle (ei siit mitenkään kauheen kauan ees oo aikaa) et "kaunis nainen" ja olin ihan tosi otettu ja hymyilin sille ja se nosti mun itsetuntoa tosi paljon ja mul oli jotenki niin hyvä mieli siit. Nyt mietin et tällä hetkellä oon sitte tässä. Ja tuntuu etten enää ikinä tuu näkee itteeni kauniina niinku vaikka sillon..
Voi vittu oikeasti 😭 tää on niinku oikeesti se kaikkien aikojen pahin piste varmaankin missä oon kehonkuvani kanssa ollu, tai yis pahimmista hetkistä.
Inhoon mun tissejä. Miks mul edes on ne. Koko mun keho on vitun perseestä, maailman paskin ja ihan väärin muutenki. Tuntuu että inhoon jokaikistä kohtaa itessäni. En todellakaan tiiä enää..... Must tuntuu et jopa silloin kun mua koulukiusattiin niin en pitänyt itteeni sillonkaan niin ällöttävänä kun pidän nyt. En tiedä mitä mun pitäs tehdä? Pitäskö mun esim lakata Kokonaan käymästä suihkussa etten joudu missään tilanteessa näkee itteeni alasti yms yms yms en niinkun tiedä miten voin välttää tämmösiä tilanteita koska joo se vois ehkä helpottaa silloin jos en joutuis näkee itteeni alasti, mut ei se nyt pelkästään siitäkään oo. Ja pelkästään jos vaihdan vaikka paidan ja (ku en yleensä käytä ees rintsikoit nykyään) joudun näkee mun yläkropan nii :/ tai jos vaihdan housut ja nään mun reidet. Vaikka on ne housujen kanssakin pahat mut ehkä se vielä pahentaa tai emmä vittu tiiä. Ällöttää niin paljon haluun vaan huutaa. En tiedä yhtään enää mitä edes tehdä tai ajatella tai mitään.
Mua myös ällöttää seksuaalisuus niin paljon, en haluu ajatella mitään sinne päinkään enää koska mua ällöttää se fakta että mulla itelläni on yleensäkään edes vähääkään seksuaalista halua. Koska oon niin ruma ja ällöttävä etten pysty yhdistää niitä itteeni. Mua ahistaa miks tunnen niin, se ei jotenkin tunnu yhtään luonnolliselta, eikä mikään muukaan. (No onneks mulla ei tällä hetkellä ookaan)
En vaan vittu tajuu. Oon niiiiin. Ällöttävä. Must tuntuu että alan kohta tuntee jotaki depersonalisaatioo tai vastaavaa tai sitte alan jotenki tietoisesti ignooraamaan mun kehoa silleen että välttelen peilejä tai jotain ja yritän vaan kieltää sitä että mulla edes on keho tai jotain. Voinko kuolla ja muuttua hengeksi? :D ei mutta kun en ymmärrä miten voi haluta jotenki täysin eroon kehostaan tällä tavalla, must tuntuu et tää on tällä hetkellä jopa jonkinlainen obsessio et haluisin epätoivoisesti vaan edes hetken aikaa näyttää joltain toiselta. Ku tuntuu et kaikki mun kehossa on väärin???????????
Nyt lopetan ranttaamisen mutta joo-o vittu. I regret everything that happened in these few hours koska tosiaan kuten sanottu niin mulla oli ihan fine olo ja nyt vaan en enää edes tiedä mitä vittua sanoa kun mun koko pää on ihan kaaos tällä hetkellä. Niinku oikeasti. Ja siis nytkin tuo tilanne oli sellainen että se kai siitä enemmän triggeröityi juuri kun näin kehoni alasti, että tosiaan ehkä se ei sitten vaatteet päällä niin pahasti yleensä vaikuta. Mutta vaikka nyt mulla on vaatteet päällä niin ööm i'm emotionally scarred after seeing myself......... Fucking disgusting:D oon nIIN iso etten voi vaan sietää sitä. En voi. Samaan aikaan HALUISIN rakastaa itteäni eikä niin että mun tarvii laihtua ihan sikana että voisin olla tyytyväinen ulkonäköön, ja lets be honest, olisinko edes siltikään?????? :D homma taitaaa olla rehellisesti sanottuna enemmän pään sisällä kuin varsinaisesti ulkonäössä. En tiedä miten mun kehonkuva on yhtäkkiä näin rajusti huonompi kuin aiemmin...
Ok nyt lista. Asiat joita en voi tehdä:
- käydä suihkussa
- vaihtaa vaatteita
- runkata
Ainakin noi koska muuten varmaan romahdan :]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]
lol asia jonka pitäis olla mukamas kuulemma "fun and exciting" (alastomuus ja seksuaalisuus) onkin asia joka aiheuttaa mulle pahat romahdukset ja sekottaa pään totaalisesti. En voi edes siis kuvailla niitä negatiivisia tunteita kun jotenkin siis mun tunteet oli niiiiin negatiiviset että tuntui että mun mieli meni ihan totaalisen mustaksi. Niinku tuntuu niin pahalta. Huoh.
Ja jos edes tietäisin mikä vittu on se SYY miks tää on näin?? Vittu.
