Se tunne kun se valuu ulos on tarpeeks hävettävää yksin ollessa mut jos oot jonkun seurassa se on viel iha omanlaisensa tunne. Viime yönä oli kamalaa kun tunsin sen valuvan ulos ja koko ajan tuntui jotenkin siltä että en voi niinkun vaan olla. En ikinä kehtais olla poikaystävän seurassa sillon, vaikka eihän muut sitä tiedä, mut se on niin kamalaa etten alkaa itkettää koska se hävettää vaikka kukaan ei sitä tiedä mut se silti hävettää mua sisäisesti koska tunnen. Mut lähes yhtä kamalaa on valuminen muulloin. Se on lähes samanlainen tunne ja siinä on omanlaisensa häpeä, joten en pystyis olla sen seurassa ikinä koska häpeisin ihan koko ajan, häpeen nytkin yksinäni jo. Ja mieti ku äiti oli jtn et "alkoks ne menkatki sit nyt" niin mietin vaan päässäni et miks sun pitää oikeesti nolata mut tolleen
Nii enhä mä POSSIBLY voi elää sillon.