Mä tiedän et se ei oo oikein.
Se miten teen asiaa nyt. Sitä mikä oli aina ongelma. Niin se ei välttämättä edes ole oikein. Toisaalta se voi olla oikein, mut koska en tiedä sitä, se häiritsee. Ainut mitä voin oikeastaan rauhallisin mielin tehdä on odottaa kuolemaa koska silloin kaikki tulee olemaan hyvin, mut rauhallisuus on vaikeaa koska se ei ehkä oo oikein, enkä tiedä mikä on oikein.
Siksi ainut mahdollisuus tosin on kuoleman odotus. Mut sitähän ei voi tietää. Pari vuotta heitetty hukkaan koska ehkä sekin oli väärin mitä tein sillon. Ehkä sekin.
Mut ei se.. ainut vaihtoehto kuoleman odotus. En kyllä haluu tehä sitäkään koska kaikki väärin. Joskus tuntuu et ainut oikee asia on itsemurhan yritys. Damn. Ehkä pitää alkaa sitä suunnittelee? Kaiken muun tekeminen oikeestaan tuntuu olevan väärin, siis on aina tuntunut. Et jos elämä on aivopessy sut lapsesta asti siihen et lähes kaikkien asioiden tekeminen on väärin niiiii..........
Oon alkanu pestä hampaita enemmän. Ei sekään mitään tee. Ei se sen enempää oo oikein. Ensin pesin 3 kertaa viikossa. Viime viikolla 2 kertaa. Täl viikol toistaseks 1 kerran. (Kyllä, se on siis enemmän, varmaan? Tai sit ei koska en oikein muista. Nyt se kuitenkin tuntuu aika paljolta. Joten. Ehkä.)
Mut ehkä mä joudun tehdä näin. Ehkä en tiedä mitä taas seuraavaks ja mitä sen jälkeen. (Kuulostaa oudolta mut oonkin outo/tyhmä/ehk hullu.)
Toisaalta ei oo mitään oikeen tuntusta. Ees itsemurhan yritys. Ei oo mitään oikeen tuntusta :D (ocd brain is stuck in a feeling of wrongness, kuulemma)
Joten ei tietoa sillon mitä pitää tehä.