Hmm.
Also this so pretty mut miks toikin on aina autismiin liittyvä kun onhan neurodivergence muutakin kuin autismi. Esim itsehän en tiedä onko mulla autismia mutta hsp tosiaan ihan varmasti on.
En tiiä. Tuntuu helpottavalta silleen koska kun sitä kokee ittensä ihan paskaks ku on erilainen. Lets face it, hsp saa sut tuntee ittes ihan alieniks monesti ja vaikka oon nainen ja naisilta jopa odotetaankin herkkyyttä mutta musta tuntuu että edes naisten kohdalla ei hyväksytä helposti NÄIN valtavaa herkkyyttä. Et kyl tää on mulla ainakin ihan sellasta crybaby tasoo. Mitään ei kestä ilman stressireaktioo ja kovat äänet ahdistaa ja kipuherkkyys on valtava yms. Mä oon nimenomaan sellanen josta jotkut ymmärtämättömät ihmiset sanois tyyliin "lol mikä itkupilli huoh" tai vastaavaa. Mutta en todellakaan suostu häpeemään itteeni ja mun neuroepätyypillisyyttä. Tai oikeastaan mitään muutakaan asiaa itsessäni. Joo tunnen itteni ihan paskaks mutta se johtuu siitä millanen tää maailma on, ei siitä että mussa ois jotain vikaa. Tunnetustihan yhteiskunnassa siedetään niin hyvin erilaisia ihmisiä............ Lol.
mutta joo, en tiedä. Mietinpähän vaan. Pitää kyllä kohta varmaan yrittää mennä nukkumaan emt mutta halusin nyt pohtia tän asian kun se auttaa mun oloo kun oli aluks niin paska fiilis koko tosta keissistä.
nyt on onneks jo parempi. Mut ihan sairaan kipeenä kaikki paikat ja vielki stressi tuntuu mut ei enää niin pahasti. Enkä itke enää lol.
"Being neurodivergent means having a brain that works differently from the average or “neurotypical” person."
no todella, it works differently :D
Jos ymmärsin oikein niin sekä hsp että ocd on molemmat ainakin neurodiversiteetin alle meneviä tiloja ja molemmathan mult löytyy. Autismista etc en sitten menis vannomaan mutta nuo kaksi nyt ainakin pitäis olla. Niin juu. Kun en oikein koskaan oo kokenu olevani osa mitään neurodivergent communityy, vaikka sehän on nimenomaan se minne mäkin näköjään kuulun. Mutta kai siitä tulee aina mieleen pelkästään autismi tai jtn.
vittu, everything fucking makes sense.
honestly, life is so different for us like i can't even begin to explain. The average joe would never understand 😅
Ei ihme että edelleen rakastan ja kuuntelen sitä i'm not the sameeeeeeee esc biisua. Sehän oli sen artistin ööö homoudesta ja autismistako? + Keksin vielä lisääkin kohtia omassa tapauksessani missä poikkean muista, lgbt-paskan ja neuroepätyypillisyyden lisäksi, esim. vaikkapa julkkisihastukset, mikäs muukaan :D en toki missään suhteessa voi olla normaali XD
jihuu oikeesti.
VITTU oikeasti VIHDOIN everything starts making sense.
kaikki se outous ja miks oon aina ihan vitun saatanan outo ja vääränlainen ni vihdoin se kaikki alkaa käymään järkeen et miks näin on. Et miks mikään ei ikinä toimi mulla niinku toimii muilla. Miks en voi olla hektisessä ympäristössä ilman hullua stressiä. Joka vieläpä joskus aiheuttaa sen että itken. Ja siis kaikki muutkin asiat. Miks oon niin herkkä kivulle. Miks oon niin itkuherkkä muutenkin. Miks musiikki on mulle niin jotenkin erilaista. Miks tuoksut voi joskus aiheuttaa mulle sellasen overwhelming olon. Miks kaikki fyysiset tuntemukset häiritsee mua niin paljon, esim must tuntuu et joku vaik kutina tai joku nälän tunne tai kaikki tollaset tuntemukset on mulle jotenki vielä normaalia häiritsevämpiä tai ainakin joskus ja sit tulee siitäkin iha sellanen overwhelmed olo.
ja siis ihan vaan kaikki tollaset asiat et mitkä ei mulla vaan toimi ollenkaan niin kuin toimii muilla. Tuntuu että poikkean jotenkin melkein joka asiassa muista silleen todella paljon. Niinku ihan siis sellasel taval et tunnen olevani ihan totaalisen erilainen.
niin doesnt it kinda make sense if i'm neurodivergent koska siinä on nimenomaan kyse siitä kuinka maailman voi hahmottaa niin monella eri tavalla. Ja mä oon hahmottanu sen ihan pienestä pitäen silleen juurikin epätyypillisellä tavalla. Honestly en mä oo koskaan tuntenu itteeni "normaaliks" :d mut vihdoin ymmärrän (tai ehkä ymmärsin aiemminkin en tiiä) et se ei ookaan kyl mikään pahakaan asia :D
Tuntuu että aina oon ollu silleen "mussa on jotain vikaa ja mulla ei vaa oo edellytyksiä edes elämiseen" mutta nyt oon silleen "hei mä oon vaa neurodivergent se tarkottaa sitä että elämä on mulle ehkä vähän erilaista mut mä oon tasan yhtä arvokas ku muutki lol"
Et en niiku todellakaan aio antaa kenenkään painaa mua alas siks et oon liian sitä tätä tai tota.
Hahaaaa ja siitä puheen ollen, äiti äsken: "sä jäit taas jumiin siihen koneelle" XD niin, kun pitää selvittää ajatukset? Ehkä vieras käsite joillekin eikä siinä mitään, kaikki on sellasia kun ne on, mutta jos mun pitää selvittää mun ajatuksia niin silloin mun pitää, koska se on mun tarve. Ja jos se tarkoittaa sitä että kirjotan kilometrin pitusen pohdinnan aiheesta niin silloin se tarkoittaa sitä. Mä oon sellanen, mun pitää ottaa oma aikani, selvitellä ajatukset, pohdiskella, ottaa rauhassa, tehdä asiat omalla tavalla. En mä ota vittu minkäänlaista kritiikkiä vastaan enää, se on ihan selvä :D kritisoikaa jotain muuta mutta mä en ainakaan aio enää olla kukaan muu kun oma itteni. (Eikä toi nyt välttämättä ollu kritisoimista mutta se voi helposti tuntua kyllä siltä)
Hmm.
Mietiskellään mietiskellään.
Mutta olipas rankka reissu. Sanon vaan sen että paskaa, paskaa ja vielä lisää paskaa. Eikö kärsimyksellä ole rajoja. On siis edelleen paska fiilis vaikka tavallaan jo parempi, mutta silti ihan oikeasti aika paska edelleen. Nyt haluan vittu juoda jotakin ja painua kohta nukkumaan.