Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti.
Summary (s. 401-429): In our nation's best interest : eugenics in Finland until the promulgation of the sterilization law of 1935.
eduskunnankirjasto.finna.fi
Yleltä löytyy myös podcast, jossa Markku Mattila, kyseisen teoksen kirjoittaja, puhuu suomalaisten tiedemiesten ja valtion pyrkimyksistä toteuttaa rotuhygieniaa 1900-luvun alun Suomessa.
1900- luvun alussa rotuopit ja erityisesti rotuhygienia hiipivät myös Suomeen tiedemiesten ja filosofien ajatusten mukana. Tuolloin tieteen terävimmän kärjen mukaan mm. naisella oli olemassa erityinen geeni, joka aiheutti vaellusvietin. Merimiehillä oli puolestaan erityinen geeni, joka veti...
arenan.yle.fi
Rotuhygienia ei aina näyttäytynyt suoranaisena rasismina, vaan hyvin valikoituna syrjintänä oman kansan sisällä. Saksa ei suinkaan ollut ainoa valtio, jossa kansaa pyrittiin "parantamaan" rajoittamalla ns. heikomman aineksen kykyä lisääntyä. Rotuhygieeninen ajattelu oli suosittua sen ajan tieteellisessä maailmassa, eikä Suomi ollut tässä mikään poikkeus. Rotuhygieniaa harjoitettiin vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeen.