azgeda
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 728
- Reaktioarvo
- 746
ah, pakko kertoo viime yön painajaisesta tänne, kun se painu mieleen aika...väkevästi...
olin yhessä vaiheessa pyöräilemässä (oli talvi), kunnes jotenkin kaaduin sillä pyörällä ja lensin kahen lumiauran väliin. toinen aura oli ihan paikoillaan, mutta toinen oli liikkeellä ja sai just ja just pystäytettyy, ennen kun oisin jääny alle. siihen tuli joku tajunnan hetki, että olin hyvin lähellä kuolla ja se sai miut arvostaa tätä kaikkee (elämää). joku myös kehotti siinä unessa kirjottaa miun poikaystävälle erään kirjeen NYT (miun piti se kirje kirjottaa hälle vasta kuukauden päästä, hänen syntymäpäivänä, mutta...se uni sai miut toisiin aatoksiin ja kirjotin sen jo tänään).
kumminkin unen lopussa jotain tapahtu... joku onnettomuus tapahtu, jossa miulla meni reisistä ne jotkut isot verisuonet poikki ja vuosin alta aikayksikössä kuiviin. muistan, kuinka läsähdin miun huoneen lattialle, miun hengitys muuttu tosi raskaaks ja näkö alko pimetä... kunnes heräsin.
toi painajainen jäi vaivaamaan minuu hyvin paljon... se oli niin toden tuntusta... ja se sai miut myös tajuumaan, että voin kuolla ihan millon tahansa :') joten sikäli halusin kirjottaa sen kirjeen miun poikaystävälle nyt (piti antaa tänään, mutta annan sit huomenna tai torstaina - millon nyt nähäänkään), että... jos satun kuolemaan (aika hemmetin epätodennäköstä, että tässä kuukauden aikana yhenäkkii kupsahdan, mutta u never know), niin...oonpahan sanonu kaiken sanottavani, eikä mikään jää kummittelemaan (kenties kirjaimellisesti).
olin yhessä vaiheessa pyöräilemässä (oli talvi), kunnes jotenkin kaaduin sillä pyörällä ja lensin kahen lumiauran väliin. toinen aura oli ihan paikoillaan, mutta toinen oli liikkeellä ja sai just ja just pystäytettyy, ennen kun oisin jääny alle. siihen tuli joku tajunnan hetki, että olin hyvin lähellä kuolla ja se sai miut arvostaa tätä kaikkee (elämää). joku myös kehotti siinä unessa kirjottaa miun poikaystävälle erään kirjeen NYT (miun piti se kirje kirjottaa hälle vasta kuukauden päästä, hänen syntymäpäivänä, mutta...se uni sai miut toisiin aatoksiin ja kirjotin sen jo tänään).
kumminkin unen lopussa jotain tapahtu... joku onnettomuus tapahtu, jossa miulla meni reisistä ne jotkut isot verisuonet poikki ja vuosin alta aikayksikössä kuiviin. muistan, kuinka läsähdin miun huoneen lattialle, miun hengitys muuttu tosi raskaaks ja näkö alko pimetä... kunnes heräsin.
toi painajainen jäi vaivaamaan minuu hyvin paljon... se oli niin toden tuntusta... ja se sai miut myös tajuumaan, että voin kuolla ihan millon tahansa :') joten sikäli halusin kirjottaa sen kirjeen miun poikaystävälle nyt (piti antaa tänään, mutta annan sit huomenna tai torstaina - millon nyt nähäänkään), että... jos satun kuolemaan (aika hemmetin epätodennäköstä, että tässä kuukauden aikana yhenäkkii kupsahdan, mutta u never know), niin...oonpahan sanonu kaiken sanottavani, eikä mikään jää kummittelemaan (kenties kirjaimellisesti).