Siis vittu oikeesti en ymmärrä miten vahva voi rakastuminen olla. Melkein vannon että tää on kaikista pahin koskaan. Mutta sit taas niin, hui ja yuto ofc myös. Et emmä tiiä. Mutta niinku.... Eih. Kuinka vitun sekasin voi mennä yhdestä ihmisestä. Kun mun mielestä tämmönen ei oo mullekaa edes sellast mikä kovin usein tapahtuis. Tai niiku et näin HELVETIN paljon rakastuu johonki. Siis joo noi kolme ja sit en tiiä ketkä muut ois ollu näin kauheita oikeesti. Timppa tietty on kauhee mut en osaa sanoa oliks sekään näin järkyttävä sentään. Ehkä se oli. Ja onhan se aina vitun special et ei sillä. Rakastan sitä aina. Tai niiku ei vaa voi päästä yli ihmisistä ikinä. Ei niist pääse yli, koskaan. Ihan sama kuinka vähän ajattelee enää, vaikka ei edes joka päivä miettis niin silti ei siitä vaan oo yli ikinä. Se on mahdotonta. Ja sehän tässä vituttaakin. Et en tuu koskaan olee timpastakaa yli. Niiku koskaan. Tai sitten pitää vaa oottaa vielä jonkun aikaa ehkä joskus oonki en tiiä.
Mitenköhän muuten normaaleilla ihmisillä menee nää, ne ihastuu yhteen kerrallaan ja pääsee eka siit yli ja sit vasta ihastuu uuteen? Juu ei mulla vaan. Kaikki samaan aikaan ja et oo edellisestä tai siis edellisistä yli tippaakaan ku ihastuu jo seuraavaan.
Niiku what do you mean täähän on se normaali tapa rakastua, duh. Menkää te kaikki muut epänormaalit vittuun xd
Oh lord taas mul soi pääs only one for me. 🤦😭
Oikeesti mä en vaan vittu elä ilman tota miestä. Mua SATTUU. mua sattuu ihan helvetisti. Enkä haluu edes tietää kuinka väsyny oon tähän joskus parin viikon päästä (tai no viikonkin päästä jo) jos tää tilanne vaan jatkuu (ja totta helvetissä se jatkuu tai siis yllättyisin jos pääsisin yhtäkkiä siit yli lmao).
Siis kosk taas kerran tos joku aika sitten mietin i****** koska olin vaa niin helvetillises tunnekuohussa ja oikeesti se vitun tunne ku ajattelet vaa että mä en vittu pärjää ilman sitä mä en pärjää näin, mä en voi elää enkä haluu elää ilman sitä. Sit kuitenki, aika nopeesti mä ajattelin sit et: "hei oikeesti et todellakaan tee mitään etkä edes mieti mitään tollasta eikä sun tarvi tehä itelles mitään, koska asiat menee hyvin, mä uskon siihen". En tiedä minkähän vitun takia muka uskon että asiat menee hyvin mutta mun on uskottava.
Tosin toi säikäytti mut kyllä aika paljon tavallaan. Se ajatus tuli niin yhtäkkiä niin voimakkaana. Ja se epätoivon tunne oli järkyttävä (ja se on koko ajan läsnä kinda). Niin en tiiä vaikka oonkin todella nössö ja loppujen lopuksi en oo varma uskaltaisinko edes tehdä itelleni mitään mut en silti tiiä et onko tää tilanne nyt ihan turvallinen.... Koska rakastuneena on kuitenkin niin epävakaassa tilassa ja silleen.
Emt mun mielestä rakastuminen pitäs jo itsessään luokitella mielenterveyden häiriöksi huoh ei tää oo normaalia 😂
Voi jeesus
Miten voikaan rakastaa 😭😭😭😭😭❤️ i'm done. I'm so in love with him like with all of my soul i'm literally TORN bye 😩 oon kyl niin sekasin päästäni.
Ja siis pahinta tossa ihmisessä on sen persoona. Luulen et se on syy sille miks oon näin tolkuttoman sekasin. Helvetti en oo ikinä nähny ketään samanlaista, noin spessuu ihmistä :D oml miten kukaan voi olla rakastamatta sitä. Vituttaa koska just tollaset ihmiset on pahimpia mulle mist tavallaa huokuu se turvallisuus tai sellanen. En niiku kestä OLLENKAAN, sama mitä yutossakin niin mun ekoja ajatuksia sillon kun ihastuin siihen oli just se et ei vittu tost tulee niin turvallinen viba. Niiku noi on just sitä absolute helvettiä mistä ei pääse yli ikinä. Ei perkeles
